Erityisteema 2026: Luottamuksen merkitys ja tulevaisuus media-alalla

Erityisteeman taustaa

Media-alan tutkimussäätiön vuoden 2026 erityisteemassa Luottamuksen merkitys ja tulevaisuus media-alalla tarkastellaan, mitä luottamus tarkoittaa tulevaisuudessa mediayrityksille, media-alalle ja journalismille. Hakuun toivotaan hankesuunnitelmia, joissa tutkitaan media-alan luottamusta liiketoiminnallisesta, journalistisesta, teknologisesta tai yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa luottamuksen näkökulmasta uutta ymmärrystä siitä, miten suomalainen media voi uudistua tavalla, joka vahvistaa sekä sen yhteiskunnallista merkitystä että elinvoimaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksen mukaan Suomessa uutisiin kohdistuva luottamus on edelleen poikkeuksellisen vahva. Uutisista kiinnostuneiden osuus on Suomessa edelleen korkeampi kuin useimmissa vertailumaissa. Noin kaksi kolmesta suomalaisesta luottaa seuraamiinsa uutisiin, mikä kertoo siitä, että suomalaisella medialla on edelleen vahva asema luotettavan tiedon välittäjänä.

Samalla on kuitenkin nähtävissä kehityssuuntia, jotka voivat haastaa median asemaa tulevaisuudessa. Uutisten välttely on lisääntynyt, ja tekoälyn käyttö uutistuotannossa herättää kysymyksiä. Siksi on entistä tärkeämpää ymmärtää, miten luottamus mediassa rakentuu, miten sitä voidaan vahvistaa ja miten suomalaiset mediatoimijat voivat uudistua tavalla, joka tukee niiden luotettavuutta myös tulevaisuudessa.

Mahdollisia näkökulmia teemaan

Erityisteemaa Luottamuksen merkitys ja tulevaisuus media-alalla voi hakemuksissa lähestyä esimerkiksi seuraavista tutkimusaiheista ja -näkökulmista käsin, mutta hakemuksissa rohkaistaan etsimään uusia näkökulmia teemaan.

Teemahakuun rohkaistaan hankkeita, jotka tarkastelevat sitä, miten suomalaiset mediayritykset voivat rakentaa luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa sekä ylläpitää ja vahvistaa luottamusta yleisöjen ja asiakkaiden suuntaan. Luottamus voidaan nähdä suomalaisten mediayritysten strategisena voimavarana ja tulevaisuuden kilpailuetuna. Kiinnostavia ovat hankkeet, jotka analysoivat luottamuksen näkökulmasta, miten mediayritykset voivat kehittää strategioitaan, toimintaansa, liiketoimintaansa ja kannattavuuttaan. Luottamuksen kannalta on tärkeää tunnistaa, millaisia valmiuksia ja osaamisia mediaorganisaatioissa tarvitaan, jotta ne voivat toimia luotettavasti ja vastuullisesti myös tulevaisuudessa.

Hakemuksissa voi painottaa myös median ja mediayritysten yhteiskunnallista roolia. Kiinnostavia ovat hankkeet, jotka pohtivat, mikä on media-ammattilaisten ja mediayritysten rooli luottamukseen perustuvan yhteiskunnan ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Tähän liittyy myös kysymys siitä, miten media voi tukea yhteiskunnallista vakautta, avoimuutta ja moniäänisyyttä ympäristössä, jossa epävarmuus, polarisaatio ja epäluotettava tieto lisääntyvät.

Luottamusta mediassa kannustetaan pohtimaan myös yleisöjen muuttumisen näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi se, miten nuoret yleisöt ymmärtävät luottamuksen ja millä tavoin luottamus syntyy uusissa mediaympäristöissä. Näin voidaan tunnistaa, millaisia odotuksia tulevaisuuden yleisöillä ja asiakkailla on journalistisia sisältöjä kohtaan ja miten toimituksellinen media voi säilyä merkityksellisenä myös uusille sukupolville.

Yksi keskeinen luottamuksen ulottuvuus liittyy tekoälyyn ja uuteen teknologiaan. Teemahakuun rohkaistaan hakemuksia, jotka tarkastelevat luottamuksen näkökulmasta tekoälyn käyttöä journalismissa ja mediatyössä sekä mediayritysten startup-yritysten toiminnassa. Olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi se, miten tekoäly vaikuttaa sisällön luotettavuuden arviointiin, miten toimitukselliset prosessit muuttuvat, millaisia läpinäkyvyyden ja vastuun vaatimuksia syntyy ja miten yleisöt tulkitsevat tekoälyn roolia sisällöntuotannossa. Tärkeää on myös pohtia, miten data ja analytiikka, tekoäly ja uudet teknologiat voivat joko vahvistaa tai heikentää toimituksellisen median uskottavuutta ja luotettavuutta.

Teemaa voi lähestyä myös käsitteellisesti. Hankkeissa voi tutkia, mitä luottamus media-alalla tulevaisuudessa tarkoittaa. Luottamus ei välttämättä ole vain uskoa sisällön paikkansapitävyyteen, vaan se voi liittyä myös toimijoiden vastuullisuuteen, journalististen prosessien läpinäkyvyyteen, eettisiin toimintatapoihin, kykyyn korjata virheitä sekä kokemukseen siitä, että media toimii yleisön ja yhteiskunnan kannalta merkityksellisellä tavalla. Tekoälyn aikakaudella luottamuksen käsite voi muuttua, ja juuri tämän muutoksen analysointi voi olla erityisen arvokasta.

Toteutus

Tutkimushankkeita suunniteltaessa ja hakemuksia valmisteltaessa on huomioitava, että Media-alan tutkimussäätiö tukee media-alaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa, jonka painopiste on tulevaisuuteen suuntautuvissa ja innovatiivisissa hankkeissa. Erityisesti säätiö tukee hankkeita, jotka edistävät media-alan ja mediayritysten liiketoiminnan uudistumista, pyrkivät aidosti uuden kehittämiseen ja tuottavat käytännöllistä tietoa ja osaamista. Hankesuunnitelmien valmistelussa rohkaistaan tutkimuslaitosten ja mediayritysten yhteistyöhön.

Hakemuksessa tulee kuvata:

  • hankkeen tavoitteet, rakenne, toteuttamistapa ja metodologia
  • toteuttajat, mahdolliset yhteistyökumppanit, vastuiden jakautuminen, ansioluettelot ja näytöt aiemmasta osaamisesta
  • käytännön hyödyt ja vaikuttavuus media-alan toimijoille
  • hankkeen viestintäsuunnitelma, sisältäen loppuraportin ja julkaisujen kuvaukset
  • kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
  • aikataulu (hanke tulee aloittaa loppuvuodesta 2026 ja sen tulee valmistua viimeistään lokakuussa 2027).

Hankkeen maksimibudjetti säätiön rahoitusosuudelta on 100 000 euroa (sis. alv.).

Aikataulu ja haku

Hakemukset jätetään 25.8.2026 mennessä apurahajärjestelmään. Hankkeet arvioidaan säätiön arviointiperustein.

Lisätietoja:
Nando Malmelin, säätiön vs. johtaja
nando.malmelin@mediaalansaatio.fi | +358 40 5248094 | Eteläranta 10, 00130 Helsinki

 

Erityisteemat: