Sonja Haapalan pro gradu -tutkielma käsitteli tekoälyn mahdollisia vaikutuksia suomalaisiin uutistoimituksiin tulevaisuudessa. Haapala palkittiin Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
Ilona M Oy:n laatima “Toimituksen johto – muutoksen moottori vai jarru?”-tutkimusraportti heittää ilmaan kysymyksen siitä, millä eväin päätoimittajat luotsaavat organisaatiotaan kohti alalle tärkeitä innovaatioita. Pohdinta nousee Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman ”Media Managers – Leading or Resisting the Change?”-tutkimuksen tuloksista.
Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -tutkimuksen mukaan painettujen lehtien tavoittavuus on heikentynyt viime vuodesta, kun taas digitaalisten uutislähteiden tavoittavuus pysyi Suomessa ennallaan. Digitilaukset keskittyvät eritysesti suurimpiin uutismedioihin, ja jopa puolet digitilauksen tehneistä kertoo tutkimuksessa tilanneensa Helsingin Sanomat. Kuitenkin 40 prosenttia kaikista digitilauksen tehneistä ja 6 prosenttia kaikista vastaajista sanoo tilanneensa jonkin paikallisen tai alueellisen lehden. Nivala-lehden päätoimittaja Risto Puolimatka kertoo kirjoituksessaan paikallislehden kohtaamista haasteista ja miten paikallinen näkökulma ilmenee lehden uutisoinnissa.
Media-alan tutkimussäätiö järjesti kevään ja kesän taitteessa stipendikilpailun media-alaan liittyville korkeakoulujen opinnäytetöille. Stipendit myönnettiin peräti yhdelletoista työlle.
Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -tutkimus kertoo suurimman osan suomalaisista seuraavan verkkouutisia suoraan uutissivustoilta ja -sovelluksista, mutta sosiaalinen media ja hakukoneet ovat kuitenkin lisänneet suosiotaan viime vuosina. Tuoreimmassa kyselyssä jo kolmannes vastaajista kertoo löytävänsä uutiset sosiaalisen median kautta. Sosiaalisessa mediassa huomion kohteena ovat erityisesti perinteiset uutisvälineet ja niiden toimittajat, mutta myös poliitikot, poliittiset aktivistit, sisällöntuottajat sekä tavalliset ihmiset kiinnittävät yleisön huomion. Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi käsittelee kirjoituksessaan, miten sosiaalinen media vaikuttaa median henkilöitymiseen.
Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -kyselytutkimuksessa tarkasteltiin vastaajien suhtautumista verkkopalveluiden eri tapoihin valikoida käyttäjille tarjottavia uutisia. Sisällön näkymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi toimittajat ja erilaiset algoritmit. Reilu kolmannes suomalaisista pitää omaan käyttöön perustuvaa valikointia hyvänä tapana löytää uutisia, kun taas toimittajien tekemään valintaan luottaa noin neljännes vastaajista. Ystäviensä uutiskäytön perusteella valikoitua sisältöä pitää hyvänä vaihtoehtona vain 16 prosenttia vastaajista. Noin puolet suomalaisvastaajista puolestaan kertoi uutisten yksilöidyn valikoinnin huolestuttavan heitä. Yleisradion etiikkapäällikkö Timo Huovinen pohtii kirjoituksessaan, kuinka yleistä algoritmien käyttö uutissisällön kohdentamisessa on, vaikka eri palvelut eivät sitä aina avoimesti tuokaan esille.
Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -tutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista välttelee uutisia vähintään toisinaan. Keskimääräistä yleisempää uutisten välttely on naisten, nuorten ja vähätuloisten keskuudessa. Vältellyimmäksi uutisaiheeksi puolestaan nousi Ukrainan sota. Aikakauslehti Iso Numeron päätoimittaja Veera Vehkasalo pohtii kirjoituksessaan, minkälaisia haasteita negatiivisten uutisten välttely aiheuttaa tiedonvälitykselle.
Media-alan tutkimussäätiön vuosittain järjestämät isommat teemahaut, tutkimusteema ja erityisteemat, ovat nyt auki. Tutkimusteeman fokus on tekoälyn mahdollisuuksissa ja hyödyntämisessä media-alalla. Erityisteemoissa puolestaan keskitytään media-alan tulevaisuuteen ja haetaan ratkaisuja siihen, kuinka digitaalinen media voi pienentää hiilijalanjälkeään.
Media-alan tutkimussäätiö myönsi 6.6.2023 pitämässään kokouksessa kymmenen apurahaa ja tutkimustukea. Rahoitusta jaettiin yhteensä yli 140 000 euroa.
