Erityisteema - ääni, ääniohjaus ja suomen kielen käyttö

Tausta

Ääneen tai audioon pohjautuvasta mediasta puhuttaessa tarkoitetaan usein kuunneltua tai vastaanotettua mediaa. Teknologian kehitys on tuonut uusia käyttöliittymiä äänen kuluttamiseen, näistä tutuimpia ovat ääniohjaus ja äänikaiuttimet. Puhe käyttöliittymänä ei ole täysin uusi ilmiö, mutta sen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa viime vuosina. Hyvänä esimerkkinä tästä on Googlen äänihakujen lukumäärä, joka on kasvanut 35-kertaiseksi sen jälkeen, kun kyseinen ominaisuus julkaistiin iPhonessa vuonna 2008.

Vuodesta 2008 eteenpäin puheentunnistus (speech recoginition) sekä tekstinymmärrys (natural language processing) ovat edenneet harppauksin. Puheohjauksen nopeasta yleistymisestä onkin esitetty viime aikoina erilaisia näkemyksiä. Tutkimusyritys Gartner on esittänyt, että vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia kaikesta nettiselailusta tapahtuu ilman näyttöä. Vastaavasti media-analytiikkaan erikoistunut comScore-yhtiö on arvioinut, että vuonna 2020 mennessä puolet kaikista nettihauista ovat äänihakuja. Tulevaisuuden tutkimusta tekevä Future Today Institute on jopa ennustanut, että puolet kaikesta ihmisten ja tietokoneiden välisestä kanssakäymisestä tapahtuu äänen välityksellä vuoteen 2023 mennessä. Arviot poikkeavat toisistaan, mutta niiden yhteistä näkemystä ei voi kuitenkaan sivuuttaa – tulevaisuudessa puhumme laitteillemme (erityisesti tietokoneille) huomattavasti nykyistä enemmän.

Helpointa sopeutuminen uuteen käyttöliittymään on ollut ymmärrettävästi radiokanaville, joille uusi väline tarjoaakin houkuttelevan mahdollisuuden tavoittaa erityisesti niitä nuoria, jotka eivät omista radiovastaanotinta. Sanomalehdistä puolestaan esimerkiksi amerikkalainen Washington Post on tehnyt Amazonin Alexalla erilaisia kokeiluja. Kokeiluista WP on oppinut, että lehden kannattaa keskittyä tarjoamaan sellaista uniikkia ja eksklusiivista sisältöä, millaista Alexan oma pääkäyttöliittymä ei pysty tarjoamaan. Suomessa muun muassa Ilta-Sanomat on tehnyt kokeiluja Alexalla. Uudet sovellukset ovat pääosin syntyneet teknologiajättien saneleman kehityksen mukaisesti. Suomen kieli on toisaalta suojannut Suomen mediamarkkinaa alustojen markkinajohdolta, mutta toisaalta myös hidastanut uusien palveluiden kehitystä ja yritysten kansainvälistymistä

Tavoite

Tehtävään sisältyy ääneen ja ääniohjaukseen ja erityisesti suomenkielisyyteen liittyvien liiketoimintamallien innovaatioiden, tuotteiden ja palveluiden haravointi sekä skenaariotyö vaihtoehtoisista tulevaisuudenkuvista. Erityisesti olemme kiinnostuneita kansainvälisistä tapauksista, jotka ovat varteenotettavia Suomen mediamarkkinan kannalta tai siihen skaalattavissa. Vuonna 2017 valmistui Media-alan tutkimussäätiön tukema Uutismedian uudet liiketoimintamallit USA:ssa -tutkimus jonka tulokset on luettavissa osoitteessa http://www.medialiitto.fi/vts/raportit/tutkimushankkeet. Siitä voi saada ajatuksia hankkeen suunnitteluun.

Toteutus

Pyydämme ehdotusta tutkimuksen toteuttamistavasta, osapuolista, näiden roolista ja kyvykkyyksistä hankkeen kannalta, tarvittavista resursseista, aikataulusta sekä kustannusarvion. Hakijalla tulee olla referenssejä vastaavista hankkeista ja tiimin vetäjän pitäisi olla joko tohtori tai hänellä pitäisi olla alan kokemusta.

Hakemuksessa olisi hyvä korostua, mihin hankkeessa aiotaan keskittyä (kuunneltuun vai vastaanotettuun ääneen ja mihin teknologiaan). Erityisen tärkeätä on myös sitoutua perustelemaan millaisia käyttötapauksia Suomeen voisi soveltaa. Toteutuksen suhteen edellytetään, että hankkeessa analysoidaan ja kuvataan mahdollisuudet ja esteet soveltamisessa suomen kieleen ja Suomen mediakontekstiin. Analyysi on tärkeää tehdä mahdollisimman konkreettisesti. Esimerkiksi niin, että kuvataan soveltuvuus Suomessa huomioiden muun muassa kielialue ja väkiluku. Lopputulemana pitäisi olla suosituksia toimialalle ja yrityksille.

Budjetti ei saa ylittää 80 000 euroa (sisältäen alvin). Ehdotukseen pyydämme nimeämään työn käytännön toteuttamisesta vastaavat henkilöt ja liittämään mukaan heidän CV:nsä.

Raportointi on hyvä tehdä visuaalisesti kiinnostavalla tavalla ja havainnollisesti. Sitä tullaan esittelemään erilaisissa tilaisuuksissa, mihin kannattaa varautua. Tulemme nimeämään hankkeelle ohjausryhmän, jonka kokoonpano varmistuu myöhemmin.

Aikataulu

Pyydämme ehdotuksianne 9.11.2018 mennessä säätiön apurahajärjestelmän kautta osoitteessa https://vts.apurahat.net. Hanke pyritään käynnistämään vielä tämän vuoden puolella ja valmista pitäisi olla puolen vuoden aikajänteellä, kuitenkin viimeistään elokuussa 2019.

Mahdolliset kysymykset

Yhteyshenkilönä toimii säätiön johtaja Noora Pinjamaa, noora.pinjamaa@mediaalansaatio.fi, Eteläranta 10, 00130 Helsinki, puh +358 50 44 21507.