Mediaomistuksen keskittyminen on ilmiö, jota katsotaan pääosin siitä näkökulmasta, onko se hyvä vai huono asia median moniäänisyydelle ja lukijoiden palvelemiselle. Esimerkiksi uutismedian liikevaihto on viimeisen vuosikymmenen aikana kutistunut kolmanneksella. Yksi ratkaisu median monimuotoisuuden säilyttämiselle on ollut omistuksen uudelleenjärjestely.
Tänä päivänä kotimaista mediamarkkinaa hallitsee muutama suuri mediakonserni, jotka omistavat muun muassa lehtiä, televisio- ja radiokanavia sekä tapahtumatuotantoa. Osa jopa ennustaa, että median omistus voi keskittyä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa yli valtionrajojen, sillä edes suurimmilla kotimaisilla mediayhtiöillä ei ole riittävästi resursseja kehitystyöhön (Suomen Lehdistö, Keskisuomalainen). Tämän erityisteeman tarkoituksena on miettiä, millaisilla omistusrakenteilla kotimainen media voisi kantaa.
Tässä vuoden 2024 erityisaiheessa on tarkoitus selvittää, millainen omistusrakenne voisi parhaiten tukea tulevaisuuden mediaa. Hankkeen tulisi vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:
Tutkimuksessa olisi mielenkiintoista tehdä kansainvälinen selvitys olemassa olevista omistusmalleista ja niiden kannattavuudesta ja hyödyntää näistä oppeja kotimaiseen mediamarkkinaan.
Tavoitteena on kuvata kattavasti ja löytää erilaisia malleja tai suosituksia siitä, millainen omistusrakenne tukee parhaiten moniäänistä, kilpailukykyistä, kotimaista mediaa. Olennaista on ymmärtää ja hahmottaa omistusrakenteiden kirjo ja niiden moninaiset hyödyt sekä haitat kotimaiselle, kaupalliselle medialle ja sitä kautta arvioida keinoja ratkaista kriittisimpiä kysymyksiä. Pääasia on, että tutkimus tuottaa uutta tietoa, näkemyksiä ja ohjeita tai suosituksia alalla hyödynnettäväksi. Erityisesti olemme kiinnostuneita kansainvälisistä tapauksista, jotka ovat varteenotettavia Suomen mediamarkkinan kannalta tai siihen skaalattavissa.
Pyydämme ehdotusta hankkeen toteuttamistavasta, osapuolista, näiden roolista ja kyvykkyyksistä hankkeen kannalta, referensseistä sekä tarvittavista resursseista, aikataulusta sekä kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman.
Hakemuksessa on hyvä korostaa, mihin hankkeessa aiotaan keskittyä. Toteutuksen suhteen edellytetään, että hankkeessa analysoidaan ja kuvataan sekä strategiset että käytännölliset mahdollisuudet ja haasteet toimialalle.
Analyysi on tärkeää tehdä mahdollisimman konkreettisesti. Lopputulemana pitää olla toimialalle ja yrityksille sekä myös säätiölle hyödyllinen, visuaalisesti korkealaatuinen ja havainnollistava raportti, joka sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.
Ehdotetun hankkeen budjetti ei saa säätiön osalta ylittää 100 000 euroa (sis. alv). Ehdotukseen pyydämme nimeämään työn käytännön toteuttamisesta vastaavat henkilöt ja liittämään mukaan heidän CV:nsä.
Pyydämme ehdotuksianne 2.9.2024 klo 12 mennessä säätiön apurahajärjestelmän kautta. Hanke pyritään käynnistämään vielä tämän vuoden puolella ja sen tulisi olla valmis puolen vuoden aikajänteellä, kuitenkin viimeistään toukokuussa 2024.
Lisätietoja
Yhteyshenkilönä toimii säätiön johtaja Noora Alanne, noora.alanne@mediaalansaatio.fi, puh. +358 50 44 21507.
