Taustaa
Euroopan unionin uusi tekoälysääntely, erityisesti EU:n AI Act, muokkaa keskeisesti median toimintaympäristöä ja määrittää, millä tavoin tekoälyä voidaan hyödyntää journalistisessa työssä, sisällöntuotannossa ja liiketoimintamalleissa. Sääntelyn tarkoitus on lisätä turvallisuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta tekoälyn soveltamisessa – mutta samalla se tuo mukanaan myös tulkinnanvaraisuuksia ja liiketoiminnallisia haasteita.
Myös Yhdysvaltojen lähestymistapa tekoälyn sääntelyyn on herättänyt kiinnostusta: siellä korostuu markkinavetoinen innovointi, jossa itsesääntelyllä ja sektorikohtaisilla ohjeistuksilla on suurempi paino. Näiden erilaisten mallien vertaileminen on olennaista suomalaisen mediakentän näkökulmasta.
Media-alalla keskeisiä oikeudellisia kysymyksiä liittyy erityisesti:
- tuotevastuuseen ja vastuullisuuteen (esim. automatisoidut suositusjärjestelmät ja disinformaation hallinta)
- tekijänoikeuksiin (mm. generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen arkistomateriaalin pohjalta)
- ympäristövaikutuksiin (tekoälyn energiankulutus ja kestävyysnäkökulmat)
Tehtävä
Haemme tutkimus-, kehitys- tai selvityshankkeita, jotka:
- analysoivat AI ACT:n vaikutuksia media-alalle: miten sääntely vaikuttaa eri toimijoihin ja niiden teknologiaratkaisuihin?
- tarkastelevat vastuullisuutta: millaisia oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä liittyy tekoälyn käyttöön sisällöntuotannossa?
- tunnistavat innovointimahdollisuuksia: miten voidaan kehittää vastuullisia ja kilpailukykyisiä tekoälyratkaisuja (esim. tekoälyavusteinen toimitustyö, personalisointi)?
- vertailuanalysoivat EU:n ja USA:n lähestymistapoja: mitä oppeja voi siirtää Suomen mediamarkkinalle?
Tavoite
Tavoitteena on tuottaa soveltamiskelpoisia, käytännönläheisiä ja kansainvälisesti vertailevia suosituksia, jotka tukevat suomalaisen mediakentän oikeudellista, teknologista ja liiketoiminnallista sopeutumiskykyä. Tutkimuksessa tulee tunnistaa paitsi riskit, myös tekoälyn mahdollistama arvonluonti mediassa. Pääasia on, että tutkimus tuottaa uutta tietoa, näkemyksiä ja ohjeita tai suosituksia alalla hyödynnettäväksi.
Toivomme erityisesti:
- monitieteisiä lähestymistapoja (esim. oikeustiede, mediatutkimus, tietojärjestelmätiede)
- tapauskohtaisia esimerkkejä kotimaasta ja kansainvälisesti (ks. esim. The New York Times v. OpenAI, EU DisinfoLab -analyysit)
- konkreettisia toimenpidesuosituksia mediatoimijoille ja päättäjille
Toteutus
Hakemuksessa tulee kuvata:
- hankkeen tavoite, rakenne, toteuttamistapa ja metodologia
- osapuolet ja vastuut, CV:t ja näyttö aiemmasta osaamisesta
- kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
- aikataulu (aloitus loppuvuodesta 2025, valmistuminen viimeistään lokakuussa 2026)
Hankkeen maksimibudjetti säätiön rahoitusosuudelta on 100 000 euroa (sis. alv).
Hakemuksessa on hyvä korostaa, mihin hankkeessa aiotaan keskittyä. Toteutuksen suhteen edellytetään, että hankkeessa analysoidaan ja kuvataan sekä strategiset että käytännölliset mahdollisuudet ja haasteet toimialalle.
Raportin tulee olla visuaalisesti laadukas, helposti viestittävä ja sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia toimialan käyttöön.
Aikataulu ja haku
Hakemukset jätetään säätiölle 2.9.2025 klo 12 mennessä apurahajärjestelmässä. Hankkeet arvioidaan säätiön arviointiperustein.
Lisätietoja:
Noora Alanne, säätiön johtaja
noora.alanne@mediaalansaatio.fi | +358 50 44 21507
Erityisteemat:
- 2024: Merkityksellinen omistajuus
- 2023: Media-alan tulevaisuusselvitys
- 2023: Digitaalisen median ympäristövastuu
- 2022: Järkeä jakeluun
- 2021: Tunnistautuminen ja datan hyödyntäminen asiakaskokemuksen optimoimiseksi
- 2020: Vastuullisuus kilpailutekijänä
- 2019: Media-alan osaamistarpeiden kehitys
- 2018: Sisältöjen maksullisuus ja globaali kehitys
- 2018: Ääni, ääniohjaus ja suomen kielen käyttö