Media-alan tutkimussäätiö myönsi apurahan maisteritutkielmalle, jossa tarkasteltiin sanomalehtimedioiden yhteiskunnallista jälkeä sanomalehtiä julkaisevien mediayhtiöiden ylimmän johdon näkökulmasta.
Sanomalehdet ovat keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa: ne välittävät tietoa, tarjoavat alustan yhteiskunnalliselle keskustelulle ja toimivat vallan vahtikoirina. Samalla mediayhtiöt ovat liiketoiminnallisia organisaatioita, joiden omistajat tarkastelevat mediaomistusta myös sijoituksena.
Tutkimus kytkeytyy ajankohtaiseen keskusteluun median roolista julkisen keskustelun muovaajana sekä siitä, miten mediayhtiöiden strategiset valinnat vaikuttavat median yhteiskunnalliseen rooliin.
Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suurimpien sanomalehtimedioita omistavien mediayhtiöiden johto näkee sanomalehtien yhteiskunnallisen roolin. Erityisesti tarkasteltiin:
-
millaisena mediayhtiöiden johto näkee sanomalehtien roolin julkisessa keskustelussa
-
millaisia strategisia muutoksia mediayhtiöissä on tapahtunut
-
miten mediayhtiöiden omistajuus ja strategiset valinnat voivat vaikuttaa median yhteiskunnalliseen merkitykseen
Tutkimus pyrki myös tuomaan esiin, millaista lisäarvoa sanomalehdet tuottavat yhteiskunnalle.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla Suomen neljää edustajaa viidestä suurimmasta sanomamediayhtiöstä. Haastateltavat toimivat mediakonsernien toimitusjohtajina tai hallitusten puheenjohtajina.
Haastattelut toteutettiin syksyllä 2025. Haastatellut eivät asemansa vuoksi vastaa sanomalehtien päivittäisestä journalistisesta johtamisesta, vaan tarkastelevat mediaa strategisesta ja omistajuuden näkökulmasta.
Keskeiset tulokset ja havainnot
Tutkimuksen keskeiset havainnot liittyvät julkisen keskustelun luonteeseen, sanomalehtien rooliin yhteiskunnassa sekä mediapolitiikan tarpeeseen.
Haastatellut mediayhtiöiden johtajat arvioivat sanomalehtimedioiden muodostamaa julkista keskustelua varsin kriittisesti. Keskustelua kuvattiin usein kovaksi, ja joidenkin haastateltujen mukaan se on ajoittain jopa liian kovaa. Johtajien mukaan mediakentällä on myös taipumusta toimia yhtenäisesti: jos jokin näkökulma saa laajaa huomiota, sitä voi olla vaikea haastaa.
Sanomalehtien keskeinen tehtävä nähtiin edelleen vallan vahtikoirana toimimisessa. Tutkimuksen perusteella tämä rooli korostuu kuitenkin niin vahvasti, että sanomalehtien mahdollisuudet toimia yhteiskunnallisten ideoiden alustana ja yhteiskunnallisen kehityksen vauhdittajana voivat jäädä vähemmälle huomiolle.
Tutkimuksessa havaittiin myös muutoksia mediayhtiöiden strategisessa ajattelussa. Osa haastatelluista kertoi, että aiemmin painotettiin yksittäisten juttujen mahdollisimman suurta näkyvyyttä, kun taas nykyisin strateginen huomio kohdistuu yhä enemmän kokonaisuuteen, josta lukijat ovat valmiita maksamaan. Pitkällä aikavälillä tällainen muutos voi vaikuttaa myös julkisen keskustelun sävyyn, jos huomiohakuisuuden merkitys vähenee.
Paikallisuutisten merkitys nousi haastatteluissa toistuvasti esiin. Suomalaiset ovat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen kiinnostuneita paikallisista uutisista, mutta samalla osa haastatelluista ilmaisi huolta paikallismedioiden tulevaisuudesta. Paikallismedian heikkeneminen voisi vaikeuttaa julkisen vallan valvontaa erityisesti pienemmissä kunnissa.
Lisäksi tutkimuksessa korostui tarve kansalliselle mediapolitiikalle. Johtajien mukaan mediapolitiikalla voitaisiin tukea esimerkiksi kotimaisen omistajuuden säilymistä, tekijänoikeuksien turvaamista sekä monipuolisen mediakentän edellytyksiä.
Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten mediayhtiöiden johto tarkastelee sanomalehtien roolia yhteiskunnassa. Tuloksia voidaan hyödyntää mediayhtiöiden strategisessa kehittämisessä sekä laajemmassa keskustelussa julkisen keskustelun laadusta ja median yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Maisteritutkielma on tarkastusprosessin loppuvaiheessa tämän artikkelin julkaisuhetkellä.
Sanomalehtien jälki yhteiskuntaan – yhtiöiden ylimmän johdon näkemys -maisterintutkielma luettavissa täällä.
Maisterintutkielmasta tehty tiedote luettavissa täällä.
Lisätietoja:
Kirsi Huusko, 040 355 6629