Tekoälytyökalut kehittyvät niin nopeasti, ettei journalismikoulutus voi jämähtää yksittäisten sovellusten opetteluun. Jyväskylän yliopiston journalistiikan ”Tekoälyn hyödyntäminen journalismissa”-kurssilla lähtökohta käännettiin toisin päin: ensin tunnistettiin journalistinen ongelma ja sitten kysyttiin, voisiko tekoäly auttaa sen ratkaisemisessa.
Media-alan tutkimussäätiön tukemalla kurssilla 15 journalistiikan opiskelijaa kehitti uusia tekoälyavusteisia journalistisia työnkulkuja yhteistyössä media-alan ammattilaisten kanssa. Aluksi opiskelijat tuottivat satoja ideoita, joista jalostettiin lopulta kymmenen innovaatiokokeilua.
Kokeiluissa tekoälyä ei valjastettu korvaamaan toimittajaa tai kirjoittamaan valmiita uutisia. Sen sijaan etsittiin kohtia, joissa tekoäly voisi laajentaa toimittajan mahdollisuuksia tehdä journalismia. Esimerkiksi Älykalenteri etsi lehtiarkistosta tulevaisuuteen viittaavia tietoja ja muistutti toimitusta mahdollisista jatkojutuista. Uutisnenä seuloi laajasta verkkokeskusteluaineistosta nopeasti nousevia puheenaiheita, jotka voisivat muuten jäädä toimituksilta huomaamatta. Strategiabotti puolestaan vertasi julkaistuja juttuja toimituksen strategisiin tavoitteisiin ja teki näkyväksi niiden välisiä suhteita. Opiskelijoiden innovaatiokokeiluihin voi tutustua Murros-verkkojulkaisussa.
Kurssin keskeinen havainto oli, että tekoälyn hyödyntäminen tekee journalistisen työn näkyväksi. Tekoäly voi löytää, järjestää, vertailla ja ehdottaa, mutta se ei ratkaise, mikä on journalistisesti merkittävää. Opiskelijoiden oli kokeiluissa jatkuvasti määriteltävä, missä kohdassa tarvitaan toimittajan tulkintaa, tarkistamista ja päätöksentekoa.
Kokeileminen toi näkyviin myös uudenlaisen osaamishaasteen. Tekoälyn avulla opiskelijat pystyivät esimerkiksi kirjoittamaan koodia ja käsittelemään suuria aineistoja ilman riittävää teknistä osaamista. Samalla heidän oli opittava tunnistamaan, milloin oma ymmärrys ei enää riitä arvioimaan tekoälyn tuottaman prosessin luotettavuutta.
Kurssi osoitti, että journalismikoulutus voi toimia tekoälyn kokeilulaboratoriona, jossa uusia ratkaisuja kehitetään ja testataan journalistisia arvoja vasten. Tulevaisuuden tekoälyosaaminen ei ole vain taitoa käyttää kulloinkin pintapuheessa olevaa työkalua. Se on kykyä tunnistaa journalistisia ongelmia, rakentaa uusia työnkulkuja, arvioida tekoälyn rajoja ja päättää, missä ihmisen harkinta on välttämätöntä.
Kurssin suunnitteli ja sen vastuuopettajana toimi yliopistonlehtori Lauri Haapanen. Kurssin toteutukseen osallistuivat lisäksi filosofian maisteri ja toimittaja Riikka Maukonen, yliopisto-opettaja Matleena Ylikoski ja professori Turo Uskali. Kurssi ja sen tulokset kuvataan tarkemmin Media & viestintä -lehdessä julkaistussa katsauksessa ”Tekoäly tekee journalistisen työn näkyväksi: Journalismikoulutus tekoälyn kokeilualustana”.