Stipendiblogi: Uutisia satunnaisesti TikTokista

Stipendikilpailu Asiakas- ja käyttäjäymmärrys Stipendit

Emilia Laakkonen tarkasteli kandidaatintutkielmassaan ammattikoululaisten journalistisen sisällön kulutusta. Laakkonen palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.

Kuvassa henkilö pitää käsissään puhelinta, jonka näytöllä näkyy TikTok-sovelluksen logo

Mistä ammattikoululaiset löytävät uutisensa? Tutkielman perusteella vastaus löytyy ennen kaikkea TikTokista ja muista sosiaalisen median palveluista.

Nuoret ovat haasteellinen kohderyhmä suomalaisille sanomalehdille ja mediataloille. Samaan aikaan, kun mediayritykset kilpailevat huomiosta muun viihdetarjonnan kanssa, yleisradioyhtiöt ja sanomalehdet kamppailevat alle 35-vuotiaiden tavoittamisessa. Tämä ikäryhmä hakee uutisensa pääasiassa sosiaalisen median ja muiden ei-perinteisten medioiden kautta. Nuorten suosimia alustoja uutisten kulutukseen ovat esimerkiksi lyhytvideopalvelu TikTok ja sosiaalisen median palvelu Instagram.

Sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvu on muuttanut ihmisten uutistenkulutustottumuksia. Tästä johtuen älypuhelimet ovat vieneet huomiota perinteisiltä medioilta, kuten sanomalehdiltä, televisiolta ja radiolta. Vastaavan kehityksen ovat tunnistaneet myös suomalaiset mediayritykset, minkä vuoksi sanomalehdet ovat viime vuosina yhä enemmän panostaneet sosiaalisessa mediassa julkaistaviin uutissisältöihin, kuten uutislyhytvideoihin.

Nuorten tavoin uutismedioilla on haasteita tavoittaa ammatillista perustutkintoa suorittavia nuoria. Tutkielmassa keskitytään ammattikoululaisiin, sillä ammatillista perustutkintoa suorittavat nuoret ovat perinteisesti olleet näkymätön ja passiiviseksi mielletty ryhmä esimerkiksi päätöksentekijöiden silmissä. Heidän näkemyksensä journalistisen median kulutuksesta ovat myös jääneet vähälle huomiolle tutkimuksessa, vaikka kyseessä on merkittävä ryhmä nuoria.

Tutkielmassa selvitetään, millaista journalistista sisältöä ammattikoululaiset kuluttavat, mikä heitä kiinnostaa ja millainen suhde heillä on journalistiseen mediaan. Lisäksi tarkastellaan, mitkä tekijät vaikuttavat heidän journalistisen sisällön kulutukseensa ja siihen, millainen sisältö koetaan kiinnostavaksi.

Tulokset vahvistavat sosiaalisen median merkittävää roolia journalistisen sisällön kulutuksessa

Tutkielma perustuu 36 ammattikoululaisen kyselyvastauksiin. Tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin suomalaisiin ammattikoululaisiin, mutta ne antavat kiinnostavan kuvan siitä, miten osallistujat kuluttavat journalistista sisältöä.

Tulokset osoittavat, että ammattikoululaisille sosiaalinen media on tärkein alusta journalistisen sisällön kuluttamiseen. Alustoista lyhytvideopalvelu TikTok nousee ylivoimaisesti käytetyimmäksi alustaksi. Sosiaalisen median suosiosta kertoo myös se, että ammattikoululaiset suosivat huomattavasti enemmän journalistisen sisällön katsomista tai kuuntelemista lukemisen sijaan.

Ammattikoululaiset eivät ole kuitenkaan hylänneet kokonaan perinteistä mediaa, vaan he kuluttavat sen sisältöjä medioiden verkkosivuilta. Siitä huolimatta uutissovellukset eivät näytä tavoittavan ammattikoululaisia yhtä hyvin kuin medioiden verkkosivut. Syitä sovellusten käyttämättömyydelle voi selittää se, että nuoret lukevat verkkosivuilta uutisia sosiaaliseen mediaan julkaistujen linkkien kautta.

On syytä pohtia, johtuuko tällainen toiminta siitä, ettei uutisten kuluttamisesta ole muodostunut ammattikoululaisille vakiintunutta arjen rutiinia. Sen sijaan, että uutisia haettaisiin tietoisesti esimerkiksi uutissovelluksista tai uutismedioiden verkkosivuilta, uutisten seuraaminen vaikuttaa olevan satunnaista.

Tulosten perusteella ammattikoululaiset kuluttavat journalistista sisältöä, mutta useimmilla kulutus on epäsäännöllistä ja tapahtuu useita kertoja viikossa tai harvemmin kuin kerran viikossa.

Uutisten kulutusta ohjaavat vaivaton pääsy, tiivis formaatti ja satunnainen altistuminen uutisille

Ammattikoululaisten journalistisen sisällön kulutusta kuvaavat hyvin kaksi aineistosta esiinnoussutta teemaa: pääsy ja satunnainen uutisten kulutus.

Vastausten perusteella ammattikoululaisilla journalistisen sisällön kuluttamiseen vaikuttavat vaivaton pääsy alustoille sekä tiivis, nopea ja helposti omaksuttava sisältömuoto. Uutissisällön tulee myös tulla opiskelijoille satunnaisesti vastaan muun viihdesisällön ohella, jolloin uutisille altistuminen tapahtuu viihteellisen sisällön kuluttamisen ohella journalististen sisältöjen aktiivisen etsimisen sijaan.

Tällaisia ominaisuuksia tarjoavina alustoina tutkielmaan osallistuneet pitävät erityisesti sosiaalisen median palveluita, sillä ne mahdollistavat uutisten nopean kuluttamisen muun viihdesisällön ohella. Tämän seurauksena uutismedioiden tuottama journalistinen sisältö päätyy alustojen algoritmien välityksellä nuorten nähtäville.

TikTokin huomattava suosio journalistisen sisällön kulutuksessa osoittaa, että ammattikoululaiset kuluttavat journalistista sisältöä siellä, missä jo muutenkin viettävät aikaansa. Nuoret arvostavat sellaista journalistista sisältöä, joka on saatavilla pienellä vaivalla, eikä sitä tarvitse itse tarkoituksella etsiä.

Ilmiötä havainnollistaa seuraava opiskelijan vastaus, jossa hän kuvaa suosimiaan journalistisen sisällön kulutusalustoja:

”Instagram, Facebook, TikTok. Kaikki ovat arkisia alustoja, joita käytän päivittäin ja joista algoritmin takia löytää paljon sisältöä.”

Ammattikoululaisia kiinnostavissa uutisaiheissa korostuvat elämäntilanne ja henkilökohtainen merkitys

Opiskelijoiden vastauksista on tunnistettavissa kaksi teemaa, jotka vaikuttavat uutisaiheiden koettuun kiinnostavuuteen. Nuoria kiinnostavat erityisesti heidän omaan elämäntilanteeseensa ja kiinnostuksenkohteisiinsa liittyvät sekä yhteiskunnalliset ja negatiivissävytteiset uutisaiheet.

Tulosten perusteella ammattikoululaisten mielenkiinto journalistisessa sisällössä kohdistuu eniten viihteeseen ja kulttuuriin sekä paikallisuutisiin. Paikallisuutisten kiinnostavuus osoittaa, että uutisten merkitys liittyy vahvasti opiskelijoiden omaan elämään ja lähiympäristöön.

Joidenkin vastaajien kohdalla uutisten seuraamattomuus selittyy sillä, ettei uutisaiheita koeta kiinnostaviksi tai omaa elämää koskettaviksi. Lisäksi osa ammattikoululaisista pitää uutisia ajoittain vaikeasti ymmärrettävinä. Tulokset viittaavat siihen, että omaa elämää lähellä olevilla uutisaiheilla on merkittävä rooli uutisten koetun kiinnostavuuden kannalta.

Tutkielma osoittaa, että sosiaalisella medialla on merkittävä rooli ammattikoululaisten uutisten kulutuksessa, sillä alustoille julkaistut journalistiset sisällöt tavoittavat nuoria tehokkaasti. Tulokset osoittavat kuitenkin myös, että pelkkä julkaisualusta ei riitä, vaan myös uutisaiheilla on keskeinen merkitys ammatillista perustutkintoa suorittaville nuorille.

Uutismedioiden tulisi kehittää sisältöjään ja jakelukanaviaan niin, että journalistinen sisältö olisi nuorille helposti saavutettavaa, samaistuttavaa ja heidän arkeaan koskettavaa. Siten ammattikoululaisten ja muiden nuorten paremmassa tavoittamisessa voidaan onnistua.

 

Emilia Laakkonen palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.

Tutkielma JYX-julkaisuarkistossa