Moni suomalainen paikallislehti hyödyntää videoita journalistisessa tuotannossaan niukasti, jos laisinkaan. Syytä videoiden julkaisuun kuitenkin olisi, sillä Karelia-ammattikorkeakoulussa tekemäni ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö osoittaa, että videoiden kulutus yhteiskunnassamme kasvaa jatkuvasti, eikä lehdistökään ole tässä poikkeus. Videot lisäävät sisällön kiinnostavuutta paikallislehtien verkkosivuilla.
Videolliset jutut keräsivät tavallista enemmän kiinnostusta ja korostuivat tilauksissa
Opinnäytetyössäni tutkin Keskisuomalainen Media Oy:n 37 paikallislehden videotuotantoa. Tutkimuksessa laskettiin kolmen kuukauden ajalta 8 407 verkkojuttua, ja selvisi, että paikallislehtien artikkeleista noin 4 prosenttia sisälsi videoita. Suurin osa lehdistä julkaisi kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana vain yksittäisiä videoita. Vain kolmessa lehdessä yli 10 prosenttia kaikesta omasta sisällöstä sisälsi videon.
Paikallislehtien videotuotantoa tutkittiin myös tilausmääriä ja tilaajien sivunäyttöjä tarkastelemalla. Vaikka videoita julkaistiin vain vähän, silti videolliset artikkelit kiinnostivat tilaajia enemmän kuin videottomat artikkelit. Videollisten juttujen osuus tilauksissa korostui niissä lehdissä, joissa videoita julkaistiin tutkimusaikana eniten.
Tilaajien sivunäyttöjen osalta tulokset olivat erittäin merkittävät. Analysoitu aineisto osoitti, että videottomien artikkelien odotettu sivunäyttöjen määrä oli noin puolet videoita sisältävien artikkeleiden odotetusta sivunäyttöjen määrästä. Videoiden vaikutus sisältöihin oli positiivinen sekä yli että alle 45-vuotiaiden tilaajien ryhmissä. Niinpä videoiden tekoa ei kannata vältellä silläkään perusteella, että suuri osa paikallislehtien tilaajista on yli 45-vuotiaita.
Tutkimustulokset eivät selitä aukottomasti sitä, mikä saa ihmiset klikkaamaan videollista sisältöä, sillä opinnäytetyössä ei selvitetty kiinnostuksen syitä, kuten aihevalintoja, otsikointeja tai videopituuksia. Ei siis tiedetä, johtuuko suurempi sivunäyttöjen määrä videoformaatista vai siitä, että paikallislehdissä on tehty videoita aiheista, jotka muutenkin ovat tilaajia kiinnostavaa sisältöä, ja videot voivat vauhdittaa tällaisia sisältöjä. Voi olla, että paikallislehdissä tehdään videoita juuri sellaisiin juttuaiheisiin, joiden eteen panostetaan muutenkin paljon.
Videoiden kiinnostavuus kuluttajien keskuudessa on seikka, jota lehdistön ei kannata ohittaa. Tehdäänpä lehtialan yrityksissä minkälaisia ratkaisuja ja tuotekehitystä tahansa, tarkoittaa videoiden tuottaminen paikallislehdille ajatustavan muutosta, jotta sisältö vastaisi tulevaisuudessakin kuluttajien tarpeita ja toiveita.
Videot kiinnostavat paikallislehtien päätoimittajia, mutta tekemistä rajoittavia tekijöitä on useita
Vaikka mediataloissa on alettu hyödyntää videoita viime vuosina yhä enenevissä määrin, ovat verkkovideot journalistisena ilmaisumuotona melko uusi asia. Paikallislehtien videotuotannon vähäisyyden syitä selvitettiin kyselytutkimuksen avulla, johon vastasi 17 paikallislehden päätoimittajaa. Lisäksi tietoa kerättiin haastattelemalla kuutta päätoimittajaa.
Kyselyn perusteella päätoimittajat näkevät, että videot tuovat lisäarvoa paikallislehdille ja niiden tekeminen koetaan enimmäkseen positiivisesti, mutta niiden tuottamiselle paikallislehtien toimituksissa on useita erilaisia esteitä. Videoiden tekoa rajoittavia tekijöitä kyselytulosten mukaan ovat ajan puute (65 %), osaamisen puute (59 %), rohkeuden puute (47 %), sekä epävarmuus toteutustavasta (41 %) ja sopivan kuvauskaluston puuttuminen (41 %). Yhtenä rajoitteena mainittiin myös rutiinin puute.
Päätoimittajista yksikään ei vastannut saaneensa videoiden osalta koulutusta riittävästi. Erityisesti editointi, videon kuvaaminen ja julkaiseminen ovat aiheita, joista haluttaisiin koulutusta.
Videokuvauksen trendeistä paikallislehdissä ollaan melko perillä. Suurin osa vastaajista suosii lyhytvideoita ja kaikilla vastaajilla on älypuhelin videontekovälineenä. Tämä mukailee hyvin nykyajan kuvaustrendiä, jossa videoita tuotetaan nopeasti pienellä kalustolla. Videoiden tekemiseen käytetään toimittajakohtaisesti aikaa alle 30 minuuttia viikossa.
Myös päätoimittajille tehdyt laadulliset teemahaastattelut antavat osviittaa siitä, että suurimmat syyt videoiden vähyydelle ovat osaamisen, ajan ja rutiinien puute. Myös kaluston taso nähdään haasteena. Ajanpuute johtuu toimitusten pienuudesta, jolloin tekemistä on priorisoitava. Rutiinin puute voi itsessään aiheuttaa epävarmuutta.
Videoiden potentiaali tunnistetaan paikallislehdissä, mutta silti videoita hyödynnetään vain vähän journalistisessa tuotannossa. Esteet koetaan sen verran suurina, ettei videoiden tekeminen ole yleistynyt. Eri toimituksissa ollaan videon tuottamisessa eri vaiheissa, osa on asiassa vasta kovin alussa.
Vaikka haasteita onkin, kannattaa paikallislehtien silti pyrkiä lisäämään videotuotantoa. Tämä ei tarkoita sitä, että videoita kannattaisi tehdä pelkästään videoinnin vuoksi jatkossakaan, vaan että videot tulisi ottaa osaksi tavallista toimitustyötä ja toimitusten tulisi tunnistaa, millaisissa tapauksissa videosisältö on tehokas ja kaivattu esitysmuoto.
Haasteen selättämiseen tarvitaan kannustusta, koulutusta ja erilaisia resursseja. Lähivuosikymmeninä digitaalisuus vahvistuu entisestään ja sitä myöten uudistuvat myös lehdistön työtavat. Tutkimushaastattelujen perusteella paikallislehdissä paikallisuus on tärkein strateginen linjaus tulevaisuudessakin – vain tekemisen muodot ja tavat näkökulmittaa paikallisuus voivat muuttua. Yhdessä uusien esitystapojen, kuten videoiden kanssa, voivat paikallislehdet menestyä vielä vuosikymmenienkin päästä.
Suvi Palosaari palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
