ICA 2026 -konferenssi järjestettiin Kapkaupungissa kesäkuussa, ja se lukeutuu viestinnän tutkimusalan merkittävimpiin jokavuotisiin kansainvälisiin tapahtumiin. Salonen esitteli konferenssissa Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman tutkimushankkeensa ”Hetkellisyys ja visuaalisuus sosiaalisen median uutissisällöissä” tuloksia TikTok-journalismista. Esitys perustui konferenssiin hyväksyttyyn tutkimukseen ”TikTok Journalism’s Content & Audience Engagement in Four Countries: A Multi-Method Study” (Hendrickx, Salonen & Ehrlén, 2026).
Matkan aikana Salonen tapasi tutkimushankkeen kansainvälisiä yhteistyökumppaneita eri puolilta maailmaa ja suunnitteli heidän kanssaan tulevien tutkimusten edistämistä. Lisäksi hän osallistui journalismin divisioonan nuorille tutkijoille suunnattuun prekonferenssiin mentoroimalla Kalifornian yliopiston väitöskirjatutkijaa.
TikTok-journalismin sisältöjä ja yleisövuorovaikutusta tarkasteltiin neljässä maassa
Salosen tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena on syventää ymmärrystä Suomen ja sen lähimaiden TikTok-journalismista. Keväällä 2025 kerätty tutkimusaineisto käsittää 1 849 TikTok-julkaisua neljän Euroopan maan julkisen palvelun medioilta ja kaupallisilta uutismedioilta. Suomen aineisto koottiin Ylen ja Helsingin Sanomien TikTok-tileiltä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisista uutisaiheista TikTok-journalismia tehdään, miten yleisö on vuorovaikutuksessa näiden sisältöjen kanssa sekä miten nämä sisällöt rakentuvat audiovisuaalisesti.
Uutisaiheiden tutkimusta lähestyttiin perinteisen uutiskategoria-ajattelun kautta. Jokainen TikTok-sisältö luokiteltiin yhteen uutiskategoriaan, kuten politiikkaan, urheiluun, viihteeseen, rikokseen tai tieteeseen (ks. tarkemmin uutiskategorioista Salonen & Laaksonen, 2023). Kokonaisuutena viihde oli aineiston yleisin uutiskategoria. Seuraavaksi yleisimpiä olivat politiikka ja rikokset. Suomen aineistossa yleisin uutiskategoria oli kuitenkin politiikka. Tulokseen vaikutti osaltaan se, että aineistonkeruujakson läheisyydessä järjestettiin Suomessa kahdet vaalit keväällä 2025.
Yleisön huomio ei aina seuraa uutismedioiden painotuksia
Yleisövuorovaikutuksen tarkastelu osoitti, ettei yleisön huomio kohdistunut ensisijaisesti niihin uutiskategorioihin, joita uutismediat julkaisivat määrällisesti eniten. Vaikka uutismediat julkaisivat runsaasti politiikka-aiheista sisältöä, yleisö oli suhteellisen vähän vuorovaikutuksessa tämän kategorian julkaisujen kanssa. Sen sijaan vuorovaikutus kohdistui eniten koulutukseen, viihteeseen, viranomais- ja hallintoaiheisiin sisältöihin sekä liikennettä käsitteleviin julkaisuihin. Tulosten perusteella yleisön ja uutismedioiden käsitykset uutisarvoisuudesta eivät täysin vastaa toisiaan.
Kun tutkimuksessa tarkasteltiin laadullisesti pienempää otosta TikTok-sisältöjen audiovisuaalisuudesta ja multimodaalisuudesta, havaittiin julkisen palvelun medioiden TikTok-journalismin erottuvan selkeästi uutismaisena. Videoilla journalistit esiintyivät selkeästi journalistin roolissa, ja sisällöissä oli runsaasti multimodaalisia vihjeitä, kuten logoja ja typografiaa, jotka viestivät sisällön olevan peräisin legitiimiltä uutismedialta. Myös kaupallisten uutismedioiden sisällöt näyttäytyivät uutismaisina, mutta niiden multimodaalisten vihjeiden kokonaisuus ja määrä poikkesivat julkisen palvelun medioista.
Videoissa käytettyjen visuaalisten elementtien avulla julkisen palvelun medioiden sisällöt loivat lisäksi koulutuksellista vaikutelmaa tarjoamalla selityksiä ja taustatietoa erilaisista uutisaiheista. Näin ne toteuttivat niille usein liitettyä universaalia sivistystehtävää (Sehl ym., 2024).
Kokonaisuutena voidaan todeta, että tarkastellut eurooppalaiset uutismediat ovat panostaneet TikTok-julkaisemiseen määrällisesti ja laadullisesti. Ne pyrkivät tarjoamaan kanavissaan monipuolista journalistista sisältöä erilaisista uutisaiheista. Yleisö on myös löytänyt uutismedioiden tuottamat sisällöt hyvin, mutta kaikki uutismedioiden näkökulmasta uutisarvoiset sisällöt eivät saa yhtä paljon huomiota. Yleisön tiedonsaannin kannalta on kuitenkin tärkeää, että vapaasti saatavilla olevat uutismedian somesisällöt tarjoavat kattavan kuvan yhteiskunnasta ja siitä, mitä uutiskentällä tapahtuu.
Erityisesti TikTokin sisältöjä kuluttavat nuoret ja nuoret aikuiset saavat uutisensa etupäässä sosiaalisesta mediasta (ks. esim. Uutismedian liitto). Siksi on demokratian näkökulmasta tärkeää tarjota somen uutissisältöjä saavutettavasti (Salonen ym., 2023). Näin uutismediat toteuttavat demokratiatyötä myös sosiaalisessa mediassa.
Media-alan tutkimussäätiö rahoitti Margareta Salosen konferenssimatkan.
Salosen matkaraportti ICA 2026 -konferenssimatkasta (pdf)
TikTok Journalism’s Content & Audience Engagement in Four European Nations -esitysdiat (pdf)