EUKids Online-tutkimus Suomessa (2025) on lapsen ja nuoren näkökulma sosiaalisen median rajoituksista käytävässä keskustelussa. Tutkimuksen kyselyyn vastasivat oppilaat peruskoulun 4. – 9. luokilla eri puolilla maata, yhteensä 1018 vastaajaa, jotka ilmoittivat iäkseen 9 – 18 vuotta. Tällä kierroksella nuorilta kysyttiin internetin ja tekoälyn käytöistä, digitaidoista, internetin riskeistä kuten kiusaaminen ja vihapuhe sekä nuorten asenteista digitaaliseen tulevaisuuteen, myös mediakasvatuksesta kotona. Tutkimustulosten perusteella voidaan kysyä lapsen oikeuksien perään: miten ne toteutuvat somen ikärajoista käytävässä julkisessa keskustelussa? Ja sitten, kun ikärajoja asetetaan?
EUKids Online -tutkimus osoittaa, että lapset ja nuoret viestivät internetissä pääosin ystävien
ja perheen kanssa, myös sisältöjä jakaen ja kommentoiden. Ystävien kanssa viestii päivittäin
noin 90 prosenttia vastaajista ja perheen kanssa vajaat 80 prosenttia. Neljäsosa vastaajista
kokee verkon jopa helpommaksi ympäristöksi olla oma itsensä kuin kasvokkain. Matkapuhelin
on tärkein viestinnän väline, jota 90 prosenttia nuorista ilmoittaa käyttävänsä koulupäivien
ulkopuolella. Käyttö on valtaosaltaan audiovisuaalista kuten videoiden ja elokuvien katsomista, musiikin kuuntelua ja pelaamista verkossa: näitä tehdään päivittäin. Nettiä käytetään myös uutisten ja informaation etsimiseen, koulutöihin ja yleensä uuden oppimiseen viikoittain. Sen sijaan omia julkaisuja eikä kansalaisvaikuttamista juurikaan toteuteta verkossa. Mutta eikö sosiaalinen vuorovaikutus, oppiminen ja uutisten sekä informaation saanti kuulu digitaalisiin lapsen oikeuksiin?
Lapsen oikeuksia digikulttuurissa on määritelty YK:ssa (UN Convention on the Rights of the
Child) ja Euroopan komissiossa (EU Strategy on the Rights of the Child EU), joka mukailee
alkuperäistä YK:n määrittelyä. YK:n digitaaliset lasten oikeudet tukeutuvat neljään P-kirjaimeen protection, provision, participation ja privacy. 1) Protection eli suojelu on lapsen oikeus internetin haitoilta mukaan lukien väkivalta, kiusaaminen, haitallinen sisältö ja seksuaalinen väärinkäyttö. Lisäksi lapsen suojelu kohdistuu profilointiin henkilökohtaisten tietojen pohjalta ja altistumiselta kaupalliseen tietojensa hyödyntämiseen verkossa. 2) Provision tarkoittaa tukea lapsen pääsylle digitaalisiin työkaluihin verkossa, jotka tarjoavat mahdollisuuksia oppimiselle, leikille ja kansalaisena osallistumiselle. 3) Participation on lapsen oikeus ilmaista näkökantojaan ja vaikuttaa heitä koskevan digitaalisen teknologian suunnitteluun. 4) Privacy eli yksilönsuoja: Lapsilla on suvereeni oikeus omaan henkilökohtaiseen dataansa: oikeus kieltää sen käyttö ja poistaa informaatio itsestään verkossa, tulla poissaolevaksi verkossa.
Lapsen oikeudet verkossa sisältävät suojelun ja turvallisen internetin käytön sekä osallistumisen, leikin ja oppimisen oikeudet verkossa. Tekoälyn käyttäjiksi ilmoittautuu pääosin vanhempi vastaajaryhmä yli 13-vuotiaat yläkoulussa. Tekoälyä nuoret ilmoittavat käyttävänsä esimerkiksi esseiden ja tarinoiden kirjoittamiseen koulutyönä, tekstien yhteenvetoihin ja kuvien tai videoiden luomiseen yleisimmin säästääkseen aikaa tai helpottaakseen asioita. Omiin digitaitoihinsa luottavaisia on noin 40 prosenttia vastaajista, jotka ovat useimmin poikia ja yläkoulussa. Alakoulun oppilaat ja tytöt luottavat siis vähemmän omiin taitoihinsa verkossa. Myös suurin osa kaikista yli 11-vuotiaista vastaajista tuntee itsensä epävarmaksi informaatiolukutaitoon, sosiaaliseen mediaan ja algoritmeihin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi lähes puolella vastaajista ei ole ollenkaan mielipidettä tulevaisuuden teknologioista. Lapsen oikeuksien näkökulmasta
lapsilla ja nuorilla on oikeus oppia, tulla tietoisiksi näistä teemoista. Kuinka taata kriittiset
valmiudet kaikille?
Verkon riskeistä useimmin koettuja ovat sisällöt, joissa on vihapuhetta, äärimmäistä laihuutta, salaliittoteorioita tai huumeita: 11 prosenttia vastaajista on nähnyt myös vaarallisia haasteita tai tehtäviä kuukausittain. Nuoret vastaajat ilmoittavat järkyttyneensä sisällöistä jonkin verran. Kiusaamisen syiksi vastaajat ilmoittavat omaan kehoon tai käyttäytymiseen liittyvät seikat sekä mielipiteet tai uskomukset useimmin kuin ihonvärin tai etnisen taustan, uskonnon tai vammat.
EUKids Online tutkimusverkoston tutkijat ovat määritelleet internetin riskejä englanniksi neljänä C:nä (content, contact, conduct ja contract), jotka voivat aktivoitua, kun lapset ja nuoret toimivat verkossa. Ensimmäinen riski on verkon sisältö (content), joka voi olla lapsen ikäkaudelle sopimatonta kuten tässäkin tutkimuksessa on tullut ilmi, esimerkiksi vihapuhe. Toisen riksin muodostavat verkossa kohtaamiset esimerkiksi ventovieraiden kanssa (contact). Kolmas riski on joutua todistamaan, osallistumaan tai joutua uhriksi verkkokiusaamiselle kuten toisen käyttäjän levittämälle haitalliselle sisällölle (conduct). Neljäs riski on joutua alttiiksi epäsuotuisaan sopimukseen, esimerkiksi henkilökohtaisten tietojen väärinkäytölle (esim. Livingstone & Stoilova, 2021).
Yli 70 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että heidän on helppo puhua vanhempiensa kanssa verkossa kohdatuista häiritsevistä asioista, kun noin 30 prosenttia ei saa tukea lähes koskaan verkossa huolta aiheuttavissa teemoissa. Netin käyttöä myös rajoitetaan: puolella vastaajista on sääntöjä ajankäytöstä tai aikarajoituksia. Vanhemmat myös selittävät usein miksi osa verkkosisällöstä on hyvää tai huonoa tai miksi jotain ei saa tehdä netissä.
Rajoja vai kriittisiä mediavalmiuksia kaikille?
Kännykän ja somen käytöille voidaan asettaa rajoja, mutta kuka niitä valvoo? Oletettavasti eivät ainakaan ne perheet, jotka eivät tue lapsiaan verkossa tai ole asettaneet rajoja aiemminkaan. Ikärajojen ja kieltojen sijaan tämän tutkimuksen pohjalta voidaan esittää eri ikäkausille sopivia mediakasvatuksen ohjelmia, pedagogiikkaa ja oppimateriaalia, jotka pohjautuisivat turvallisen digitaalisen demokratian edistämiseen lasten oikeuksien hengessä: kriittisiä mediavalmiuksia kaikille.
Kansallisen kyselyn toteutti Tampereen yliopiston tutkimusryhmä professori Sirkku Kotilaisen vetämänä hankkeena. EUKids Online verkostoon kuuluu 34 maata Euroopassa, ja sitä koordinoi Oslon yliopisto. Suomessa kyselyn rahoitti Media-alan tutkimussäätiö. Kyselyä on aiemmin toteutettu vuosina 2010 ja 2018: kyseessä on siis kolmas kierros datan keruuta.
Lähteitä:
EU (2025), Children’s rights in the digital environment: commission.europa.eu
European strategy for better internet for kids – BIK+ (2022): digital-strategy.ec.europa.eu
Heikkiniemi, R. Kotilainen, S. Kupiainen, R. Okkonen, J. (2026) EUKids Online Suomi 2025: Tuloksia lasten ja nuorten median käytöstä, Media-alan tutkimussäätiö
Livingstone, S., & Stoilova, M. (2021). The 4Cs: Classifying online risk to children. (CO:RE
short report series on ey topics). Leibniz-Institut für Medienforschung | Hans-Bredow-Institut
(HBI); CO:RE – Children Online: Research and Evidence. https://doi.org/10.21241/ssoar.71817
Unicef (2025), Protecting and Prioritizing Children’s Rights and Safety in Digital Environments:
unicef.org
Sirkku Kotilainen, professori
Tampereen yliopisto
sirkku.kotilainen@tuni.fi
+35840 1909719