Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, miksi ihmiset vetäytyvät yhteiskunnallisista keskusteluista ja mikä on median rooli polarisoituneissa keskusteluissa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja media-alan toimijoita hyödyttävää tietoa kansalaisten keskusteluihin osallistumattomuuden syistä ja keinoista osallistumisen lisäämiseksi.
Tutkimus kysyy: 1) Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten vetäytymiseen yhteiskunnallisista keskusteluista? 2) Millainen on median rooli ja merkitys polarisoituneissa keskusteluissa? 3) Miten media rakentaa tulkintaa kansalaismielipiteistä polarisoituneissa tilanteissa? 4) Millä tavoin media voi edistää rakentavaa keskustelua polarisoituneiden keskustelujen keskellä?
Toisen toimintavuoden tavoitteena on syventää ymmärrystä sosiaalisesti rakentuneesta hiljaisuudesta ja löytää keinoja sen vähentämiseksi, jotta vastakkainasettelujen varjoon jäävät näkemykset voisivat tulla paremmin esiin niin mediassa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toimintavuoden aikana tutkitaan tarkemmin median merkitystä polarisoituneissa keskusteluissa sekä sitä, miten journalistinen media muodostaa tulkintoja kansalaismielipiteistä.
Käytännön tavoitteena on kehittää uusia ratkaisumalleja, joiden avulla huomiotta jääneet mielipiteet voidaan tunnistaa ja tuoda näkyviksi. Tavoitteena on tuottaa toimintamalleja, joilla saadaan esiin kattavampi ja luotettavampi kuva yhteiskunnassa vallitsevista näkemyksistä. Lisäksi hanke tuottaa mediataloille työkaluja polarisoituneissa keskusteluissa toimimiseen, mikä voi vahvistaa median ja yleisön välistä luottamusta ja vuorovaikutusta.
Projektin tavoitteet ja sisältö
Tutkimussuunnitelma seuraa kokonaishankkeen alkuperäistä suunnitelmaa ilman merkittäviä muutoksia. Hankkeen tavoitteena on journalistisen mediajulkisuuden moniäänisyyden kehittäminen ja mielipideilmaston parempi ymmärtäminen polarisoituneen keskusteluilmapiirin kontekstissa. Tutkimushanke vastaa ongelmaan, jossa polarisoituneessa keskusteluympäristössä toimivien kansalaisten näkemykset sekä toimittajien haastava asema jäävät usein vähälle huomiolle.
Kun polarisaation keskellä olevia ei kuulla, vastakkainasettelut syvenevät ja kansalaismielipiteiden tulkinta vaikeutuu. Tämän seurauksena median käsitys mielipideilmastosta voi jäädä puutteelliseksi tai vääristyä. Näiden hiljentyneiden näkökulmien merkitystä ei ole toistaiseksi tutkittu riittävästi, vaikka ilmiö koskettaa todennäköisesti laajalti niin yleisöjä, toimittajia kuin julkista keskusteluakin. Toisen toimintavuoden tutkimusvaiheet nojautuvat ensimmäisen vuoden tuloksiin ja vievät hanketta eteenpäin niiden pohjalta.
Toisen toimintavuoden tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesti rakentuneesta hiljaisuudesta ja kehittää keinoja sen purkamiseksi, jotta vastakkainasettelujen keskellä jäävät näkemykset voivat tulla näkyviksi mediassa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Sosiaalisesti rakentunut hiljaisuus tarkoittaa ilmiötä, joka estää ihmisiä ilmaisemasta näkemyksiään, vaikka siihen olisi periaatteessa mahdollisuus. Tällainen hiljaisuus syntyy tilanteissa, joissa voimakkaasti polarisoituneet ja äänekkäät keskustelut tekevät itsensä ilmaisemisesta liian haastavaa.
Kun asioita ei uskalleta tuoda esiin, ne jäävät kytemään pinnan alle, mikä voi mustavalkoistaa ajattelua ja kiristää jännitteitä entisestään. Ilmiön yleistyminen heikentää demokraattista keskustelua ja voi vahvistaa vastakkainasettelua. Hankkeen hypoteesina on, että vastakkainasettelujen keskellä olevien näkemysten huomioiminen vähentää keskusteluilmapiirin mustavalkoisuutta ja lisää mediajulkisuuden vastuullista moniäänisyyttä. Hankkeen tavoitteena on tehdä hiljaisuuden ja polarisaation dynamiikka näkyväksi kehittämällä ilmiötä selittävä ja demokraattista keskustelua tukeva teoreettinen malli. Mallin rakentaminen alkaa hankkeen toisena toimintavuonna, aiempien tutkimusvaiheiden tuloksia hyödyntäen.
Toisen toimintavuoden aikana syvennetään ymmärrystä median merkityksestä polarisoituneissa keskusteluissa ja selvitetään, miten media rakentaa tulkintaa kansalaismielipiteistä (tutkimuskysymykset 2 ja 3). Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty sosiaalisen median merkitystä poliittisessa polarisaatiossa, mutta journalistisen median selvittäminen polarisoituneessa keskusteluilmapiirissä on jäänyt tutkimusten paitsioon, vaikka sen asema demokraattisen keskustelun ylläpitäjänä ja kansalaismielipiteiden tulkitsijana on merkittävä.
Median roolia polarisaatiossa tutkitaan media-analyysilla. Analyysin kohteiksi valitaan journalistisia mediasisältöjä, joissa käsitellään ajankohtaista polarisoivaa aihetta. Aiheen valinnassa otetaan huomioon edellisissä työvaiheissa (kysely, työpajat ja haastattelut) esiin tulleita polarisoivia aiheita. Analyysilla selvitetään, miten journalistiset sisällöt rakentavat tulkintaa sosiaalisesta todellisuudesta, mielipideilmastosta ja valituista polarisoivista aiheista eri näkemyksineen. Lisäksi valitaan muutamia uusmedian sisältöjä, jotta voidaan huomioida myös niiden rooli.
Toiminnallisena tavoitteena on kehittää uusia ratkaisukeinoja polarisaation keskellä huomioimatta jääneiden kansalaismielipiteiden tulkitsemiseksi. Näin hanke pyrkii vastaamaan media-alan uudistumisen tarpeisiin haasteisessa ilmapiirissä tarjoamalla uusia ideoita ja kehitettäviä palveluita yleisöjen parempaan huomioimiseen ja yleisövuorovaikutukseen. Tutkimus vastaa tässä kohtaa digitaalisen murroksen
haasteisiin kehittämällä ja testaamalla uudenlaista osallistumisalustaa rakentavaa yleisövuorovaikutusta ja kansalaismielipiteiden tulkintaa edistävänä toimintamallina, joka on mediayrityksen hyödynnettävissä.
Osallistumisalustan suunnittelua on aloitettu ensimmäisen toimintavuoden lopussa, ja kehitystyö etenee toisena toimintavuonna. Digitaalista osallistumisalustaa suunnitellaan, kehitetään ja testataan hiljaisuutta rikkovana, osallisuutta lisäävänä sekä kansalaismielipiteiden monipuolisempaa tulkintaa edistävänä toimintamallina, jota voidaan hyödyntää media-alalla. Toisen toimintavuoden aikana kehitystyö etenee hieman alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, koska Pol.is-alustan kokeiluissa se osoittautui liian yksisuuntaiseksi ilman riittävää vuorovaikutusta.