Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia johtamismalleja media-alan organisaatiot hyödyntävät tekoälyn käyttöönotossa ja miten eri toimijat näkevät käynnissä olevan muutoksen. Hankkeessa käsiteltiin myös sitä, millaista osaamista esihenkilöt tarvitsevat ja mistä käytännön tukimalleista ja osaamisen kehittämisratkaisuista he voivat saada apua, jotta tekoäly otetaan käyttöön tehokkaasti ja eettisesti.
Tutkimuksen perusteella tekoälyn käyttöönoton johtamisen tavat jäsentyvät kolmeen koko- naisuuteen: keskitetysti ohjattuun ja hallittuun etenemiseen, ohjelmamaiseen skaalaukseen ja koordinoituun tukeen sekä hajautuneeseen ja oppimiseen nojaavaan etenemiseen. Nämä johtamismallit eivät ole toisensa poissulkevia, vaan käytännössä niissä on paljon yhteneväisyyksiä.
Parhaana mallina tutkimuksessa haastatellut pitivät yhdistelmää, jossa avoin kokeilukulttuuri yhdistyy koordinoiviin rakenteisiin ja johdon strategiseen ohjaukseen. Tällainen yhdistelmä edellyttää kahta asiaa. Ensinnäkin tiedon on kuljettava samanaikaisesti ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Johdon tehtävänä on määrittää muutokselle yhteinen suunta sekä tehdä valintoja siitä, mitä kehityspolkuja organisaatiossa edistetään. Työntekijöiden arjesta nouseva tieto puolestaan auttaa tunnistamaan, missä tekoälylle on sopivia ja organisaation kannalta arvokkaita käyttökohteita. Toiseksi hajautuneille kokeiluille tarvitaan selkeä omistaja eli taho, joka vastaa niiden koordinoinnista, seurannasta ja eteenpäin viemisestä.
Kokeiluista kohti strategista tekoälyn käyttöä
Tekoälyn käyttöönoton aiheuttamat muutokset näyttäytyvät media-alan organisaatioissa siirtymävaiheena, jossa alkuvaiheen hajanainen kokeilukulttuuri on asteittain vaihtumassa strategisempaan otteeseen. Tekoäly on jo tullut osaksi monien työntekijöiden arkea erityisesti rutiininomaisissa tehtävissä, kuten litteroinnissa, tiivistämisessä ja kääntämisessä. Käyttöönoton aste kuitenkin vaihtelee huomattavasti sekä organisaatioiden välillä että niiden sisällä.
Tämän nykytilan perusteella tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että tekoälymurroksen suurin pullonkaula ei ole niinkään teknologinen vaan organisatorinen. Teknologia tuottaa jo konkreettisia hyötyjä erityisesti rutiinitehtävien tehostamisessa, mutta laajempi läpimurto edellyttää prosessien rakenteellista uudistamista, koko henkilöstön osaamistason parantamista ja toimintamallien laajempaa uudelleenarviointia.
Esihenkilöiltä tarvitaan sekä tekoälyosaamista että ihmisten johtamista
Tekoälyn käyttöönoton nykytilaan liittyvät esihenkilöiden osaamisen muutostarpeet hahmot- tuvat laaja-alaisina mutta vielä jäsentymättöminä. Tarpeet ryhmittyvät kahteen kokonaisuuteen: 1) työn ja teknologian yhteensovittamiseen, johon kuuluvat tekoälylukutaito, prosessiajattelu ja vastuullisuuden hallinta, sekä 2) ihmisten ja suorituksen johtamiseen, johon kuuluvat muun muassa tavoitteiden asettaminen sekä työhyvinvoinnin ja uudistumiskyvyn tukeminen.
Esihenkilöiden tukemisen käytännön ratkaisut painottuvat arjen tekemiseen, kuten ongelmalähtöisiin työpajoihin, organisaation sisäisiin tekoälyvalmentajiin ja vertaisoppimiseen, sekä rakenteellisiin edellytyksiin, kuten esihenkilötyötä tukeviin resursseihin, selkeisiin pelisääntöihin ja turvalliseen kokeiluilmapiiriin.
Suositukset osaamisen kehittämiseen
Tulosten pohjalta laadittiin kolmiosainen suosituskokonaisuus osaamisen kehittämiseksi. Osat on osoitettu eri toimijoille:
- AI-treeniohjelma (esihenkilöille itselleen). Tähän sisältyy perusasioita, joita harjoitellaan ja kehitetään jatkuvasti. Oppiminen kytketään arjen ongelmiin, harjoitellaan vaikeita keskusteluja tilanteissa, joissa työ muuttuu tai päättyy, vahvistetaan psykologista turvallisuutta ja huolehditaan palautumisesta.
- Oppimista tukevat rakenteet (johdolle sekä tekoälystä ja osaamisen kehittämisestä vastaaville). Osassa keskeisiä asioita ovat osaamiskartoitus, organisaation sisäinen AI-mentori, promptikirjasto eli valmiiden tekoälylle syötettävien kehotteiden ja käyttöohjeiden tietopankki sekä kokeilujen omistajuus. Omistajuudella tarkoitetaan nimettyä tahoa, esimerkiksi tekoälykoordinaattori, HR tai hankekohtainen vastuuhenkilö, seuraa kokeiluja, huolehtii oppien skaalautumisesta organisaatiossa ja päättää kokeilujen jatkosta.
- Valmistautuminen työn ja organisaation uudelleensuunnitteluun (esihenkilöille, johdolle ja osaamisen kehittämisestä vastaaville). Tässä osassa fokus on pidemmän aikavälin toimissa. Esihenkilöt opettelevat johtamaan tekoälyä, hakevat vertaissparrausta myös muilta toimialoilta, arvioivat säännöllisesti tekoälyn hyötyjä ja haittoja sekä vievät organisaation arvot käytännön ohjeisiin ja mittareihin.
Voit lukea tarkemmin suosituksista hankkeen loppuraportista. Suositukset ovat sovellettavissa sekä pieniin että suuriin, niin paikallisiin kuin valtakunnallisiin mediaorganisaatioihin. Organisaatiot voivat arvioida kuvattujen johtamismallien avulla omaa tilannettaan ja valita suosituksista ne painotukset, jotka sopivat niiden kokoon, resursseihin ja tekoälyn käyttöönoton vaiheeseen.
Media-alan tutkimussäätiö rahoitti hanketta.
Muutosjohtamisen mallit ja osaamistarpeet -loppuraportti (pdf)
