Tekoäly voi tehostaa uutismediaa, mutta kilpailuetu syntyy journalismista

Tutkimushankkeet Mahdollistavat teknologiat Valmistuvat hankkeet

Turun yliopiston ”Aidon kokemuksen ja tekoälyn liitto”-hankkeessa tarkasteltiin tekoälymurroksen nykyhetken ja lähitulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita media-alalla Suomessa. Tutkimuksen mukaan tekoäly voi tehostaa uutismedian toimintaa ja parantaa palveluja, mutta suurin maksuhalukkuus kohdistuu syvälliseen ja tutkivaan journalismiin.

Kuvassa mies selaa verkkouutisia tabletilla päivänvalossa ikkunan ääressä. Pöydällä on kahvikuppi ja tabletin suojakotelo.

Generatiivinen tekoäly muuttaa nopeasti uutismedian tuotantoa, jakelua, asiakaskokemusta, liiketoimintamal­leja ja kilpailua. Mediayhtiöiden on ratkaistava, miten teknologian tehokkuus- ja palveluhyödyt yhdistetään journalistiseen vastuuseen, yleisön luottamukseen ja kestävään liiketoimintaan. Suomessa haastetta lisäävät vahva maksuton uutistarjonta ja yleisön varauksellinen suhtautuminen tekoälyn käyttöön journalismissa.

AiKo-hankkeessa tarkasteltiin tekoälymurroksen nykyhetken ja lähitulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita suomalaisella media-alalla. Hankkeen keskeinen tulos on, ettei teko­älyllä ole uutismediassa yhtä yksiselitteistä myön­teistä tai kielteistä vaikutusta. Ratkaisevaa on, missä roolissa sitä käytetään. Tekoäly voi toimia toimituksen tuotantoteknologiana, näkyä kuluttajalle tietona sisällön alkuperästä tai tuottaa suoraa palveluhyötyä esimerkiksi personoinnin, tiivistämisen ja lähteiden yhdistämisen kautta.

Kolme keskeistä havaintoa

Tutkimuksessa tehtiin kolme keskeistä havaintoa:

  1. Tekoälyn käytöllä uutismediassa on korkea luotta­muskynnys. Vain 14 prosenttia suomalaisista luottaa siihen, että tekoälyä käytetään uutismediassa vastuullisesti ja ihmisen valvonta säilyy riittävänä. Samaan aikaan 78 prosenttia pitää inhimillistä harkintaa journalismissa korvaamattomana. Asiantuntijapaneeli vahvistaa saman viestin: ihmisen valvonta, selkeät vastuut, teko­älyosaaminen ja eettinen riskienhallinta ovat onnistu­neen käyttöönoton keskeisiä edellytyksiä. Tekoälymurros on siten vähintään yhtä paljon luottamus-, johtamis- ja osaamiskysymys kuin teknologiakysymys.
  2. Läpinäkyvyys on välttämätöntä – mutta ei vaiku­tuksiltaan neutraalia. Kirjallisuus ja asiantuntijapaneeli korostavat tekoälyn käytöstä kertomista ja ihmisen vastuun näkyväksi teke­mistä. Kuluttajakokeessa täysin sama artikkeli arvioitiin kuitenkin journalistiselta laadultaan tilastollisesti merkit­sevästi heikommaksi, kun sen kerrottiin olevan tekoäly­avustajan tuottama ja toimituksen tarkistama. Ero näkyi myös kaupallisessa harkinnassa: palvelun tilaamista myönteisesti harkitsevien osuus oli tekoälyryhmässä noin kolmanneksen pienempi kuin toimitusryhmässä, 13 prosenttia verrattuna 19 prosenttiin.
  3. Tekoäly tuottaa hyötyä, mutta maksullinen erilais­tuminen syntyy vahvemmin journalismista. Personointi, useiden lähteiden yhdistäminen, tiivistä­minen ja äänisisällöt muodostivat uskottavan tekoälyä hyödyntävän palvelun. Sen keskimääräinen maksuha­lukkuus, 4,09 euroa kuukaudessa, ei kuitenkaan eron­nut tavanomaisen uutispalvelun 4,29 eurosta. Selvästi korkein maksuhalukkuus, 8,42 euroa, kohdistui syväl­liseen ja tutkivaan journalismiin perustuvaan palvelu­kokonaisuuteen. Tulos ei osoita puhdasta ihmistyön tai tekoälyttömyyden hintapreemiota, mutta kertoo vahvan journalistisen erilaistumisen suuremmasta arvopotenti­aalista.

Miten skaalata journalistista erilaistumista heikentämättä sitä, mistä yleisö maksaa?

Tekoäly on vahvimmillaan tehokkuuden, skaalautuvuu­den ja toiminnallisten hyötyjen tuottamisessa. Juuri nämä ominaisuudet ovat kuitenkin suhteellisen helposti kopioitavissa. Samalla suurin maksuhalukkuus kohdistui vaikeammin skaalautuvaan, vahvasti erilaistuvaan jour­nalismiin – ja tekoälyn näkyvä osallistuminen sisällön tuottamiseen voi heikentää sen koettua arvoa.

Tästä syntyy vakiintuneen uutismedian strateginen haaste: tekoälyn pitäisi auttaa skaalaamaan juuri sitä journalistista arvoa, jota muiden on vaikea kopioida. Samalla alkuperäinen journalismi voi tulevaisuudessa olla arvokasta myös ulkopuolisille tekoälypohjaisille uutispalveluille, jotka tarvitsevat luotettavaa ja erottuvaa sisältöä tiivistämisen, yhdistämisen ja personoinnin raa­ka-aineeksi. Oman sisällön arvo voidaan tällöin ottaa talteen suorassa yleisösuhteessa, sisältöjen lisensoin­nissa tai molemmissa – mutta samalla on ratkaistava, kuka hallitsee asiakassuhdetta.

Tämänhetkiset kuluttaja-asenteet eivät välttämättä ole pysyviä. Tekoälyn arkipäiväistyessä sen alkuperään liittyvä laatuhaitta voi pienentyä. Toisaalta tekoälyllä tuotetun ja koostetun sisällön määrän kasvu voi myös vahvistaa alkuperäisen, tunnistettavan ja ihmisen vas­tuulla tuotetun journalismin asemaa premium-arvon läh­teenä.

Kuusi suositusta uutismedian johdolle

Hankkeen loppuraporttiin on koostettu tulosten perusteella suosituksia Suomen mediakentälle:

  1. Kehitä merkityksellistä läpinäkyvyyttä. Kerro tekoälyn käytöstä tavalla, joka auttaa yleisöä arvioimaan sisällön alkuperää, luotettavuutta ja vastuuta.
  2. Tee human-in-the-loopista aktiivista laadunvar­mistusta. Ihmisen tehtävä ei ole vain hyväksyä tekoälyn tuotosta, vaan arvioida, haastaa ja täydentää sitä.
  3. Kohdenna tekoäly vaikeasti kopioitavan journa­listisen arvon vahvistamiseen. Vapauta resursseja alkuperäiseen tiedonhankintaan, analyysiin, asiantun­temukseen ja tutkivaan journalismiin.
  4. Rakenna maksullinen arvolupaus asiakkaan rat­kaisemattoman tarpeen ympärille. Kysy, mitä asia­kas ei saa maksuttomasta vaihtoehdostaan.
  5. Testaa tekoälyavusteista ihmislähtöistä pre­mium-journalismia ja päätä, missä oman sisällön arvo otetaan talteen. Suojaa suoraa yleisösuhdetta, mutta arvioi myös alkuperäisen journalismin mahdol­lisuuksia uusissa sisältö- ja lisensointimalleissa.
  6. Rakenna vastuullisuus ja sääntely osaksi suun­nittelua alusta lähtien. Yhdistä journalistinen, juridinen, eettinen ja kaupallinen arviointi jo tekoäly­ratkaisujen kehittämiseen.

Suomalaisen uutismedian strateginen mahdollisuus ei ole vain journalismin automatisointi. Kiinnostavampi mahdollisuus on käyttää tekoälyä skaalautuvaan erilais­tumiseen: vahvistamaan alkuperäistä tiedonhankintaa, asiantuntemusta, harkintaa, vastuuta ja luottamusta – niitä ominaisuuksia, joista syntyy vaikeasti kopioitavaa ja kuluttajalle maksamisen arvoista hyötyä.

Tutkimuksessa yhdistettiin ajantasaisen tutkimustiedon ja sääntelyn synteesi, 21 asiantuntijan kaksikierroksi­nen kansainvälinen paneeli sekä 1 000 suomalaisen aikuisen kuluttajatutkimus. Kuluttajatutkimuksessa toteutettiin kaksi satunnaistettua koetta: ensimmäisessä muutettiin vain identtisen uutisartikkelin tekijämerkintää ja toisessa vertailtiin kolmen erilaisen maksullisen uutis­palvelun kysyntää ja maksuhalukkuutta. Tuloksia tulkit­tiin media-alan ammattilaisten kanssa työpajoissa ennen johtopäätösten ja suositusten tekemistä.

Media-alan tutkimussäätiö rahoitti hankkeen.

Aidon kokemuksen ja tekoälyn liitto: Kuinka löytää vastuullinen tasapaino personoinnin ja luottamuksen välillä -loppuraportti (pdf)