Mikä on uutismedian rooli sosiaalisessa mediassa?
Tähän kysymykseen havahduin selatessani jälleen toista (tai kolmatta) tuntia TikTokin loputonta sisältövirtaa, jossa hassunhauskat kissavideot, tanssihaasteet ja ajankohtaisaiheet sekoittuvat sulavasti valeuutisointiin ja jopa puhtaaseen propagandaan. Vielä kymmenisen vuotta sitten uutisia ei etsitty somesta: ne katsottiin iltakymmeneltä Maikkarilta, kuunneltiin aamulla radiosta, luettiin päivän sanomalehdestä ja selattiin lehden verkkosivuilta. Nyt 2020-luvulla niihin kuitenkin törmätään somessa, etenkin TikTokissa.
TikTok on yksi tämän hetken merkittävimmistä ja käytetyimmistä sosiaalisen median alustoista, jonka ainutlaatuinen suosittelualgoritmi koukuttaa miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa sen sisältöjen pariin vuorokauden jokaisena sekuntina. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että kiinalaista somealustaa käytetään myös Suomessa yhä enemmän jopa ensisijaisena uutislähteenä ja hakukoneena erityisesti nuorten keskuudessa.
Audiovisuaalisiin lyhytvideoihin keskittyneen TikTokin kontrasti perinteiseen journalismiin, joka perustuu mediaorganisaatioiden pitkäaikaisiin ja vakiintuneisiin toimituskäytäntöihin, on huomattavan suuri. Alustalla on merkittävää kansainvälistä vaikutusta niin markkinointiin, populaarikulttuuriin kuin myös poliittiseen ja yhteiskunnalliseen viestintään, eivätkä perinteinen media ja journalismi ole tästä irrallisia. Myös uutismedioiden on mukauduttava kansalaisten muuttuneisiin median kulutuksen tapoihin nykyisessä hybridissä mediamaisemassa. Median on oltava siellä, missä yleisö on, ja tästä syystä TikTokia on merkittävää tarkastella alustana, jossa todella suuri osa suomalaisista viettää päivittäin huomattavan paljon aikaa.
Tarkastelussa MTV Uutisten TikTok-journalismi
Keväällä 2025 valmistunut pro gradu -tutkielmani tutkii nykyaikaista TikTok-journalismin ilmiötä tarkastelemalla yhden Suomen suurimman mediatoimijan, MTV Uutisten, tuotantoa ja toimintaa alustalla. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaista journalismia MTV Uutiset tekee TikTokiin ja miten tuotanto menestyy alustalla. Lisäksi halusin selvittää, minkälaiseksi formaatiksi uutinen muodostuu TikTokissa. Tutkimusaineistoni koostui MTV Uutisten TikTok-profiilin julkaisuista reilun puolen vuoden ajalta, eli yhteensä 499 TikTok-videosta, joita analysoin sekä laadullisesti että määrällisesti. Uutisvideoiden sitouttavuutta analysoin tähän luomallani laskukaavalla. Lisäksi haastattelin kahta MTV:n sosiaalisen median tiimin työntekijää tutkimusaiheen syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi.
Tutkimukseni tulokset havainnollistavat hybridimedian ilmiötä, jossa perinteiset mediat mukauttavat tuotantoaan ja toimintatapojaan sosiaalisen median toimintalogiikoihin. Tulokset osoittavat, että MTV Uutiset onnistuu mukauttamaan journalistista tuotantoaan TikTokille ominaisiin käytäntöihin hyödyntämällä audiovisuaalista ilmaisua, retorisia vaikutuskeinoja sekä alustan kulttuurisia ja teknisiä toiminnallisuuksia. Perinteisiä journalistisia toimintatapoja sovelletaan epämuodollisempiin ja viihteellisempiin elementteihin, joiden myötä uutissisältö on samanaikaisesti informatiivista ja viihdyttävää. Sisällöissä on havaittavissa myös vuorovaikutteisuutta yleisön kanssa sekä kohderyhmien tunnistamista, mikä näyttäytyy videoiden esitystapojen lisäksi uutisaiheiden valinnoissa. MTV Uutisten toteuttama TikTok-journalismi näyttäytyy myös aktiivisena sisällöntuotantona ja strategisena toimintana, minkä ansiosta sisällöt saavuttavat merkittävän laajaa näkyvyyttä sekä sitoutumista alustalla.
Uutinen näyttäytyy alustalla lyhyenä audiovisuaalisena pystyvideona, joka tarjoaa katsojalle laajasti informaatiota helposti kulutettavassa muodossa, tyypillisimmin alle 40 sekunnissa. Tutkimusaineiston menestyneimpien julkaisujen suosiota selittää ensisijaisesti niiden aiheiden uutisarvo, ajankohtaisuus ja kiinnostavuus. Yleisön sitoutumisen näkökulmasta menestyneiden julkaisujen joukkoa yhdistää emotionaalinen vetovoima, joka selittää myös korkeaa sitoutumisastetta. Uutisaiheet, kuten Li Anderssonin vaalivoitto sekä yläosattomuus uimarannoilla, herättivät yleisössä voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan, kun taas presidentti Niinistöä koskevat julkaisut, suloiset eläimet ja sankarillinen pelastustarina herättivät yleisössä kollektiivisen myönteisiä tunnereaktioita, jotka näyttäytyivät runsaina määrinä tykkäyksiä, kommentteja, jakoja ja tallennuksia.
Hybridimediaan mukautuvat uutismediat
Pro gradu -tutkielmani tarjoama katsaus TikTok-journalismiin havainnollistaa laajempaa yhteiskunnallista ja myös kansainvälistä mediamaiseman muutosta, jossa perinteisen median toimijoiden on mukauduttava yleisön muuttuneisiin median kulutuksen tapoihin ja vaatimuksiin hybridissä mediamaisemassa. Tässä kontekstissa journalististen sisältöjen tavoittavuus ja suosio perustuvat ensisijaisesti siihen, kuinka hyvin sisällöt osuvat yleisön kiinnostuksen kohteisiin ja ajankohtaisiin keskusteluihin, joita TikTokin suosittelualgoritmit vahvistavat.
TikTok-journalismi on myös oletettavasti mediatoimijoiden vastaus kansalaisten uutisväsymykseen ja uutisten välttelyyn, sillä someaikakaudella uutisten täytyy myös viihdyttää. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisia uutisaiheita päädytään nostamaan esille alustoille, joissa oletettavina kohderyhminä ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Tämä kehitys, josta TikTok-journalismi toimii vain yhtenä esimerkkinä, havainnollistaa journalismin muutosta hybridimediassa, jossa perinteisen median toimijat joutuvat kilpailemaan yleisön huomiosta ja näkyvyydestä digitaalisilla alustoilla samoilla pelisäännöillä kuin markkinoijat, vaikuttajat, poliitikot sekä salaliittoteoreetikotkin. Samalla se esittää kysymyksen siitä, missä määrin uutismediat pystyvät säilyttämään journalistisen riippumattomuutensa ja yhteiskunnallisen vastuunsa ympäristöissä, joissa alustojen algoritmit, käyttäjäkulttuurit sekä alustayhtiöiden miljardibisnes määrittelevät niin julkista keskustelua, kansalaisten tiedonhakua kuin myös uutisten kulutusta.
Ella Laine palkittiin tutkielmastaan Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailussa.
Maisterintutkielma Vaasan yliopiston Osuva-julkaisuarkistossa.