Konferenssiin oli kokoontunut noin 60 henkilöä keskustelemaan kustantamisesta ja sen tutkimuksesta. Osallistujia oli matkustanut paikalle ympäri maailmaa, aina Australiasta ja Etelä-Afrikasta asti. Tämä kertoo osaltaan siitä, kuinka tärkeä tapahtuma on tälle suhteellisen pienelle oppialalle.
Monet konferenssin osallistujat tulivat yliopistoista, joissa on kustannusalalle johtava kandi- tai maisteritasoinen koulutusohjelma. Mölsän mukaan oli mielenkiintoista kuulla, miten näitä koulutusohjelmia on eri paikoissa saatettu alulle, sillä Suomessa vastaavaa kustannusalalle suuntaavaa koulutusta ei ole. Konferenssissa virisi ajatus, että kenties tulevaisuudessa johonkin suomalaiseenkin korkeakouluun olisi mahdollista perustaa esimerkiksi perusopintotasoinen kustantamisen tutkimuksen opintokokonaisuus. Tämä olisi tärkeää niin kustannusalan itseymmärryksen, kehittymisen kuin ammatillisuudenkin näkökulmasta.
Esityksessään Mölsä esitteli kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajien professiota ja kirjailijuuden rakentumista käsittelevän väitöskirjansa alustavia tuloksia. Hän keskittyi erityisesti siihen, millaisin tavoin kustantajat merkityksellistävät ammatillisia rajojaan suhteessa kirjailijoihin.
Kaiken kaikkiaan konferenssi tarjosi Anne Mölsälle hyödyllisen mahdollisuuden oppia ymmärtämään paremmin Publishing Studies –oppialaa ja tutustua joihinkin tutkimusalan avainhenkilöihin. Tunnelma oli epämuodollinen ja lämmin, sillä monet osallistujat olivat olleet tapahtumassa useita kertoja aiemminkin ja tunsivat toisensa hyvin. Mölsä koki vastaanoton lämpimäksi, ja tavoitteeksi jäi osallistua myös tulevina vuosina konferenssiin, jossa ihmiset, yhden järjestäjän mukaan, “välittävät syvästi kustantamisesta”.
Media-alan tutkimussäätiö myönsi Mölsälle matka-apurahan konferenssimatkalle.