Media-alan tutkimussäätiö on lähtökohtaisesti onnistunut tarkoituksensa edistämisessä, ja arvio säätiön onnistumisesta on vahvistunut aiempaan tarkastelujaksoon verrattuna, osoittaa säätiön vaikuttavuuden arviointi. Arviointi kohdistui säätiön toimintaan vuosina 2022–2023.
Vaikuttavuusarvioinnissa kartoitettiin, miten Media-alan tutkimussäätiö on onnistunut toiminnassaan ja millaista tieteellistä, koulutuksellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta säätiö on saavuttanut. Arviointi kohdistui säätiön toimintaan vuosina 2022–2023 ja siinä tarkasteltiin säätiön vaikuttavuuden kehittymistä aiempaan tarkastelujaksoon verrattuna (vuodet 2018–2021).
Arvioinnin mukaan säätiö on lähtökohtaisesti onnistunut tarkoituksensa edistämisessä, ja arvio säätiön onnistumisesta on vahvistunut aiempaan tarkastelujaksoon verrattuna. Media‐alan tutkimussäätiön tarkoituksena on edistää painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen median ja niihin läheisesti liittyvien toimintojen kilpailukykyä tukemalla liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus‐, kehitys ja innovaatiotyötä, koulutusta sekä osaamisen kehittämistä ja mediaan liittyvien tarpeiden ymmärtämistä.
Arviointi osoittaa, että säätiöllä on vahva näkemys suomalaisesta media-alan toimintaympäristöstä, sen tarpeista ja haasteista. Lähtökohtaisesti kaikki neljä säätiön painopistettä – asiakas‐ja käyttäjäymmärrys palveluissa ja liiketoimintamalleissa, uudet sisällöt sekä median ja oppimisen uudet muodot, mahdollistavat teknologiat ja toiminnallisuudet sekä muu säätiön tarkoitukseen kuuluva aihealue – koetaan relevanteiksi ja alan tutkimus- ja kehitystarpeita vastaaviksi. Painopisteet koetaan erityisen relevantteina media-alaa koskevien haasteiden näkökulmasta.
Säätiön ennaltavarautumiskykyä toimialan muutoksiin pidetään suhteellisen hyvänä, vaikkakin arvio on hieman laskenut aiemmasta. Tätä selittänee osittain tarkastelujaksolle osuneet merkittävät toimintaympäristön muutokset, joihin varautuminen on ollut haastavaa.
Säätiön strategia ja tavoitteet koetaan arvioinnissa selkeinä ja toimintatapa läpinäkyvänä. Lisäksi säätiön toiminnan nähdään tukevan yritys-tutkimusyhteistyön kehittymistä jopa aiempaa vahvemmin.
Säätiön kaikki toimintatavat ovat sidosryhmille suhteellisen tärkeitä. Toimintatapojen tärkeysjärjestys eroaa hiukan sidosryhmien ja itsearviointivastaajien välillä, mutta molemmat ryhmät korostavat yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemista. Sidosryhmille tärkeitä toimintatapoja ovat myös tiedon levittäminen ja tutkimustuloksista viestiminen, jatkuvan oppimisen ja osaamisen tukeminen alan yrityksissä sekä merkittäviin tieteellisiin avauksiin tähtäävän tieteellisen tutkimuksen rahoittaminen. Itsearviointivastauksissa korostuu puolestaan Digital News Report -tutkimuksen rahoittaminen.
Edellisen arvioinnin suositukset on huomioitu säätiön toiminnassa melko hyvin: säätiön profiili rohkeana rahoittajana on vahvistunut, rahoitushauissa on tuettu missiolähtöistä näkökulmaa, ja säätiö on vahvistanut yritysten ja tutkimuksen välistä yhteistyötä sekä tutkimustulosten näkyvyyttä. Kehittämistarpeita tunnistetaan edelleen yhteistyön edistämisessä sekä tutkimustulosten viestimisessä. Heikoiten suosituksista on toteutunut säätiön yhteistyö muiden säätiöiden tai rahoittajien kanssa.
Arvioinnin menetelminä käytettiin dokumenttianalyysia, sidosryhmäkyselyä, itsearviointikyselyä sekä haastatteluja. Sidosryhmäkyselyyn vastasi 76 henkilöä. Arviointitiedon keruussa keskeisiä sidosryhmiä olivat säätiöltä rahoitusta hakeneet ja saaneet tutkijat, tutkimusryhmät ja yritykset sekä tutkimussäätiön hallituksen ja työvaliokunnan jäsenet. Arviointi toteutettiin helmi-elokuussa 2024. Toteutuksesta vastasi säätiön toimeksiannosta 4FRONT Oy.
