Schibstedin päätoimittajakaartiin kuuluva Einar Hålien kirjoitti viime kesänä pysäyttävän blogitekstin siitä, miten media toistuvasti eksyy harhateille puolustaessaan demokratiaa. Hän muistutti näyttelijä Robert de Niron ja presidentti Donald Trumpin näyttävästä yhteenotosta Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella.
De Niron mukaan puhe demokratiasta Trumpin kannattajille on turhaa, ”koska he ovat jo hylänneet sen”. Sen sijaan tulisi puhua oikeasta ja väärästä. Tulisi puhua ihmisyydestä ja ystävällisyydestä. Tulisi nostaa esiin maailman ja läheisten turvallisuus.
Demokratian lailla sananvapaus on suuri ja juhlava sana. Se jättää demokratia-sanan lailla paljon tilaa tulkinnoille. Ylätason sanat sananvapaudesta ja demokratiasta on hyvä kääntää sille kielelle, jota mahdollisimman moni ymmärtää.
Yksinkertaistaen sananvapaus tarkoittaa sitä, että ihmisillä on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Miten meidän lähiympäristömme rakentuu, mitä maailmalla tapahtuu ja miten se meihin vaikuttaa? Se on journalismin ruisleipää.
Demokratia on yhtä lailla vain väline sille, että ihmiset voivat rakentaa elämäänsä turvallisesti ja heillä on mahdollisuus valintoihin. Se ei ole ylevä fraasi, vaan tae ihmisarvoiselle elämälle. Siinä on tehtävää journalismille.
Elämämme aika osoittaa, että sekä sananvapaus että demokratia ovat kuin kaivo. Niiden arvon huomaa, vasta kun ne puuttuvat.
Sananvapaus ja sen mahdollistama demokratia ovat kaikkialla hauraita rakenteita. Molemmat perustuvat luottamukseen. Luottamukseen ihmisten välillä ja ihmisten luottamukseen instituutioihin.
Suomessa demokratia ja sananvapaus voivat yhä hyvin, vaikka venettä on viimeisten vuosien aikana yritetty keikuttaa aivan politiikan huipultakin.
Yhtä lailla huolestuttavaa on se, että viranomaiset pyrkivät toistuvasti estämään tai ainakin viivyttämään tiedon saantia, vaikka julkisuuslainsäädännön mukaan kaikki viranomaisten asiakirjat ovat julkisia. Media joutuu toistuvasti turvautumaan tietopyyntöihin selvittäessään kansalaisille tärkeitä asioita.
Tiedotusvälineiden mahdollisuuksia hoitaa ydintehtäväänsä heikentää myös median taloudellinen ahdinko.
Ammattitoimittajien määrä on pudonnut Suomessa viimeisen parin vuosikymmenen aikana dramaattisesti. Journalistinen katse loistaa liian usein poissaolollaan. Se on omiaan heikentämään sananvapautta eli ihmisten oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Kiitos autokratioiden, algoritmien ja tekoälyn, journalismille on nyt kysyntää enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Nyt jos koskaan on journalismin aika. Sellaisen, joka puhuu iskusanojen sijasta ihmisille merkityksellisistä asioista.
Antti Kokkonen
Vastaava päätoimittaja
Kaleva Media
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report 2026 Suomen maaraportissa.
