Muistatteko, kun Uudeltamaalta löytyi Lasse Virénin kalmo? Kyseessä oli Helsingin Sanomien klassikkomoka, jossa toimittajan hatusta vetämä harjoitusotsikko lipsahti julki verkkojulkaisujärjestelmän koulutuksessa. Itse lähetin taannoin samanlaisessa tilanteessa kaikille Keskisuomalaisen sovelluksen käyttäjille push-ilmoituksen: ”Moicculi moi! Paperitehdas meni kiinni Jämsässä, kansa suree.” Liipaisimen painamista vaille oli myös viesti tuolloisen tasavallan presidentin kuolemasta.
Tänä keväänä Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies Laura Saarikoski kommentoi Uuden Jutun haastattelussa generatiivista tekoälyä mainiosti: ei Lasse Virén -kämmin jälkeen päätetty lopettaa uutisten digitaalista julkaisemista, vaan parannettiin järjestelmää ja prosesseja. Saarikosken kommentti liittyi tapaukseen, jossa uutisia haravoiva tekoälytyökalu hallusinoi juttuun tiedon venäläisistä drooneista Suomessa.
Alkuvuodesta hätkähdin yliopiston journalistiikan opiskelijoiden seminaarissa. Tuleva toimittaja toisensa perään julisti, miten ei ole kiinnostunut tekoälystä, ei ole kokeillut sitä tai periaatteesta vastustaa sen käyttöä. Hyvä journalisti tarkastelee asioita kriittisesti, mutta yksilön kannalta tuskin on fiksua heittäytyä neliraajajarrutukseen. Vauhtisokeuspäissämme varmasti käytämme uutta työkalua monta kertaa tyhmästi – vaikkapa generoimalla kokonaisen katugallupin ”haastateltavien” valokuvineen tekoälyllä, kuten Lauttasaari-lehden avustaja teki.
New Jerseyn osavaltion huoltoasemilla Yhdysvalloissa ei saa edelleenkään tankata autoaan itse. Tämä johtuu vaikutusvaltaisista ammattiliitoista, jotka ovat taistelleet tankkaajien työpaikkojen puolesta. Palvelu ei taida olla asiakkaiden todellinen tarve, kuten itsepalvelun yleisyys kaikkialla muualla maailmassa osoittaa.
Journalistit tuskin ovat New Jerseyn tankkaajien kaltainen ammattikunta, jota maailman muuttuminen ei kosketa. Tekoäly muuttaa toimenkuvia, ja osa hommista siirtyy ihmiseltä koneelle. Toisaalta en ole viime aikoina kuullut toimituksissa puhetta siitä, miten journalismin taso olisi romahtanut latojien, kirjaltajien tai filminkehittäjien tehtävistä luopumisen takia.
Keskisuomalainen-konsernissa käytämme tekoälyä muun muassa uutisaiheiden etsimiseen ja juttuluonnosten kirjoittamiseen tiedotteiden perusteella. Harvan journalistin unelma on sähköpostin seulominen ja tiedotteiden copypastettaminen uutisdeskissä. Ainakin liiketoiminnan näkökulmasta ihmistyö kannattaa käyttää johonkin, josta on lisäarvoa maksavalle asiakkaalle.
Ville Grahn
uutismedian kehitysyksikön päällikkö
Mediakonserni Keskisuomalainen
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report 2026 Suomen maaraportissa.