Väitöskirja tarkastelee tunneilmapiirin ja aikakauslehden toimittajan luovuuden kokemuksen välisiä yhteyksiä. Samalla, kun tekoäly ja taloudellinen paine muuttuvat media-alalla yhä arkipäiväisemmäksi, oivaltavan ja inhimillisen journalismin arvo kasvaa. Siitä tulee erottumistekijä, joka vaatii toteutuakseen luovuutta. Vaikka luovaa ajattelua tarvitaan, sitä kuitenkin haastetaan nyt monesta suunnasta ja sen käytölle annetaan yhä vähemmän aikaa.
Toimittajat joutuvat kilpailemaan muun digitaalisen sisällön kanssa yleisön huomiosta, houkuttelemaan katoavien yleisöjen tilalle uusia yleisöjä ja samalla tekemään työtään entistä tehokkaammin. Aikakauslehtialan tilanne on korostuneen haastava. Lehdet ovat erityisen taloudellisen paineen alla, jolloin uusien toimintamekanismien ja ideoiden luominen on elintärkeää. Ajatteluun käytettävät aikaresurssit kutistuvat, toimitukset pienenevät ja irtisanomiset yleistyvät. Aikakauslehden toimittaja joutuu tekemään tunnetyötä alan muutoksista johtuen aiempaa enemmän.
Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, millainen on aikakauslehden toimittajan kokemus omasta luovasta työstä ja sen mahdollisuuksista. Samalla selvitetään tunneilmapiirin yhteyksiä journalistisen työn kuormittavuuteen ja tehokkuuteen. Tämä tapahtuu kuulemalla itse toimittajia. Tutkimus etsii konkreettisia ratkaisuja tunteiden kohtaamiseen, kuormittavuuden vähentämiseen sekä toimittajan luovuuden ja työhyvinvoinnin tukemiseen.
Väitöskirja toteutetaan artikkelimuotoisena ja se koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista. Tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisista aikakauslehtitoimituksista kerätyistä haastatteluaineistosta sekä etnografisesta havainnointiaineistosta. Tutkimuksen tuottamaa tietoa viedään konkreettisesti aikakausmedia-alalle sekä aikakauslehtien toimituksiin työpajatoiminnan kautta. Rahoitus mahdollistaa ensimmäisen artikkelin aineiston keräämisen, kirjoittamisen ja valmistumisen.