Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten generatiivinen tekoäly ja mahdolliset muut toimijuudellisina pidetyt teknologiat muuttavat journalismia ja media-alaa teknologisena, organisatorisena ja ammatillisena murroksena. Väitöskirja tarkastelee, kuinka AI uudelleenmäärittää journalistista toimijuutta, työnjakoa, johtamista, strategiaa ja organisoitumista. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa monitasoista ja ajankohtaista ymmärrystä siitä, miten ”agenttimaista” teknologiaa otetaan käyttöön ja miten sen kanssa voidaan toimia erilaisissa ammatillisissa ja organisatorisissa konteksteissa.
Tutkimus koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä artikkelista. Ensimmäinen artikkeli tarkastelee toimijuutta ja sen murrosta generatiivisen AI käyttöönoton yhteydessä erityisesti journalistisen sisällöntuotannon parissa ja sen eteen työskentelevien kohdalla. Toinen artikkeli käsittelee suuren mediaorganisaation keskijohdon toimintaa tekoälyn käyttöönoton ja vakiinnuttamisen edistämiseksi. Kolmas artikkeli keskittyy siihen, miten johtamisella ja johtajuudella voidaan tasapainottaa teknologisia tavoitteita, työntekijöiden osallistamista ja journalistisia arvoja tekoälyn strategisessa hyödyntämisessä.
Tutkimuksessa syntyy uutta ja monipuolista ymmärrystä tekoälyn vaikutuksista asiantuntijatyöhön, erityisesti journalistisessa kontekstissa. Tulokset tuottavat tietoa AI ja ihmistyön välisestä dynamiikasta, keskijohdon kehittyvistä käytännön toimintatavoista tekoälymurroksen hyväksi sekä uudenlaisesta kestävästä johtajuudesta monipuolisen arvonluonnin mahdollistajana.
Tutkimus hyödyttää sekä tiedettä että media-alan toimijoita tarjoamalla konkreettisia esimerkkejä ja analyyttisia välineitä, joiden avulla generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaasti, vastuullisesti ja alaa uudistavasti. Metatasolla väitöskirja luo esimerkkejä laadullisista haastattelu- ja tapaustutkimuksista mediajohtamisen ja kauppatieteellisen journalismin tutkimuksen tarpeisiin.