Minulta kysytään usein, tuleeko tekoäly korvaamaan journalistit. Vastaukseni on aina: ei.
ChatGPT-maniaa on kestänyt kohta kolme vuotta. Alamme on ollut generatiivisen teknologian innokkaimpia koekaniineja. Monessa uutishuoneessa on kannustettu leikkimään tekoälytyökalujen kanssa, ja jotkut mediat ovat myös valjastaneet teknologiaa julkaistujen juttujen kirjoittamisessa. Mutta toistaiseksi tekoäly ei ole lunastanut suuria lupauksia alamme disruptiosta.
Ensihuuman laannuttua onkin erinomainen hetki miettiä, minkä takia käytämme teknologiaa. Jatkossa toivoisin journalistien kysyvän: minkä ongelman haluamme ratkaista tekoälyllä?
Litterointi on hyvä esimerkkitapaus. Väittäisin, että jokainen toimittaja vihaa litterointia. Onneksi tekoälymallit ovat erinomaisia siinä, ja litterointityökalut ovat nopeuttaneet työskentelyäni merkittävästi englanniksi.
Toinen erinomainen esimerkki on Financial Times -kollegoideni tekemä juttu Ukrainan sodassa kadonneista lapsista. Toimittajat kahlasivat venäläisiä adoptiosivustoja läpi kuvantunnistusteknologian avulla. Tietokoneohjelma löysi kuvien seasta mahdollisia osumia ukrainalaisten kadonneiden lasten kanssa, ja kollegani onnistuivat vahvistamaan neljän lapsen henkilöllisyyden ja kohtalon tämän työkalun avulla. Teknologia säästi merkittävästi aikaa ja resursseja vaativassa tutkivassa jutussa.
Olennaista näissä esimerkeissä on se, että tekoäly tuki toimittajan työtä mutta ei korvannut sitä.
Uutisjutun kirjoittamisen tai editoimisen suhteen kielimallit ovat edelleen melko toivottomia. Niitä on hankala hallita ja ne suoltavat epätarkkuuksia, mikä on erittäin epäkäytännöllistä nopeassa uutistyössä ja tekee niistä epäluotettavia tutkimusapulaisia. Riskinä saattaa myös olla, että menetämme kriittisen ajattelun taidon, jos tulemme liian riippuvaiseksi tekoälystä. Tämänhetkiset työkalut saattavat olla hyödyllisiä ideoiden pallottelussa, kuvatekstien tai otsikoiden hahmottamisessa, mutta eivät julkaisukelpoisen uutisen tekemisessä.
Nämä työkalut eivät myöskään voi korvata journalistisen työn kaikista tärkeintä osaa eli uuden tiedon raportointia. Ne eivät voi kohdata ihmisiä, havainnoida ympärillä olevaa ja jatkuvasti muuttuvaa maailmaa tai jahdata skuuppeja.
Tämän vuoden Uutismedia verkossa -raportin mukaan myös yleisöt haluavat, että uutistyö pysyy ihmistoimittajien hallussa. Kyselyyn vastanneiden mukaan tekoälyn käyttö teki uutisista vähemmän luotettavia, vaikka ihminen olisi mukana tarkistamassa työn jälkeä.
Teknologia-ala myy meille myyttiä siitä, että tekoäly on väistämätöntä, ja jäämme jälkeen, jos emme käytä tekoälyä. Se ei ole totta. Meillä on valta päättää, mihin ja miten haluamme käyttää tätä teknologiaa. Joten: annetaan jatkossakin koneiden hoitaa tylsät hommat ja ihmisten keskittyä journalismiin.
Melissa Heikkilä
AI Correspondent
Financial Times
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report 2025 Suomen maaraportissa.