Reuters-instituutin Digital News Report 2024 -tutkimuksen mukaan suomalaisten luottamus uutisiin on yhä maailman kärkeä. Itse seuraamiinsa uutisiin luottaa Suomessa 75 prosenttia ja useimpiin uutisiin 69 prosenttia aikuisväestöstä. Hufvudstadsbladetin vastaava päätoimittaja Kalle Silfverberg kommentoi Suomen maaraportissa luottamuksen syitä ja haasteita.
Hyvä uutinen: Suomi saattaa olla edelläkävijä! Laskussa ollut luottamus mediaan on ollut Suomessa nousussa vuodesta 2020 lähtien, ja nyt maailmanlaajuisen alamäen tasoittumisesta on Uutismedia verkossa 2024 -raportin mukaan osittaisia merkkejä.
Suomen osalta käännekohta ajoittuu poikkeuksellisen tiedontarpeen hetkeen eli koronapandemiaan. Yhtäkkiä yleisöllä oli valtava tarve saada olennaista ja mahdollisimman hyvin varmistettua informaatiota maailman ja maan tilasta. Ennen kuin pandemia oli ohi, Venäjä aloitti täysimittaisen sotansa, mikä jälleen johdatti ihmisiä median pariin.
Viime vuosina laadukkaan tiedon tarve on siis kasvanut, ja medialla on markkinarako, jonka se toivon mukaan pystyy hyödyntämään.
Uusimpana ja todennäköisesti mullistavimpana muutoksena peliin on astunut tekoäly. Se muuttaa alan työtapoja ja markkinaa voimallisesti. Kuvien, videoiden ja äänen aitouden varmistaminen on jo vaikeutunut huomattavasti. Toisaalta kaikenlaisen generoidun sisällön lisääntyminen voi merkitä jälleen uutta arvonnousua journalistisesti hankitulle, käsitellylle ja esitetylle tiedolle.
Poikkeukselliset ajat synnyttävät toki myös luottamuksen voimakkaasti haastavia virtauksia. Pandemian aikana esiintyi eriasteisia salaliittoja, ja myös sotaan liittyvä Venäjä-mielinen tai -peräinen disinformaatio pyrkii korostamaan valtamedian epäluotettavuutta.
Toistaiseksi on epäselvää, miten Lähi-idän eskaloitunut konflikti ja sen uutisointi vaikuttavat käsitykseen median luotettavuudesta. Sen, kuten maahanmuuttoaiheidenkin, yhteydessä on havaittavissa merkkejä siitä, että vain lukijan omia kantoja toistavan uutisoinnin mielletään olevan oikeaa. Yleinen polarisaatio heikentää luottamusta kaikkiin instituutioihin.
Lopulta media voi vaalia luottamusta lähinnä kahdella keinolla. Ensimmäinen on perinteisten journalististen hyveiden korostaminen, kuten totuuteen ja puolueettomuuteen pyrkiminen. Toinen on selkeämmin tästä ajasta nouseva: avoimuus metodeista, valinnoista ja mahdollisista virheistä. Erilaiset selitykset ovatkin lisääntyneet jutuissa huomattavasti viime vuosina.
Lukijan auttaminen toivottuun lukutapaan on tärkeää, koska eri tekstilajit eivät digitaalisessa maailmassa erotu samalla tavalla kuin fyysisessä maailmassa, ja koska journalistinen media julkaisumuodostaan riippumatta ei välttämättä erotu verkon muista sisällöistä.
Journalistisia valintoja voi ja kannattaa tehdä näkyviksi, mutta samalla median on kyettävä olemaan riittävän päättäväinen. Mikään määrä selittelyä ei tee jokaisesta jutusta kaikkia yleisöjä miellyttävää, eikä siihen missään nimessä pidäkään pyrkiä.
Kalle Silfverberg
vastaava päätoimittaja
Hufvudstadsbladet
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report 2024 Suomen maaraportissa.
