Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten generatiivinen tekoäly ja mahdolliset muut toimijuutta omaavat teknologiat muuttavat journalismia ja media-alaa teknologisena, organisatorisena ja ammatillisena murroksena. Väitöskirja tarkastelee, kuinka AI uudelleen määrittää journalistista toimijuutta, työnjakoa, johtamista, tiedonhallintaa ja ammatillisia yhteisöjä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa monitasoista ja ajankohtaista ymmärrystä siitä, miten ”agenttimaista” teknologiaa otetaan käyttöön ja miten sen kanssa tulisi toimia erilaisissa ammatillisissa ja organisatorisissa konteksteissa.
Tutkimus koostuu neljästä toisiaan täydentävästä artikkelista. Ensimmäinen artikkeli tarkastelee toimijuutta ja sen murrosta generatiivisen AI:n käyttöönoton yhteydessä erityisesti sisällöntuotannon parissa työskentelevien kohdalla. Toinen artikkeli keskittyy siihen, miten johtamisella ja johtajuudella voidaan tasapainottaa teknologisia tavoitteita, työntekijöiden osallistamista ja journalistisia arvoja AI:n käyttöönottoprosesseissa. Kolmas artikkeli käsittelee AI:n ja mahdollisesti retrieval-augmented generation (RAG) -tekniikoiden roolia mediaorganisaatioiden strategisessa tiedonhallinnassa ja -hyödyntämisessä. Neljäs artikkeli (konsepti) tutkii, miten toimittajat voivat kehittää generatiivisen tekoälyn käyttötaitoja ja työmenetelmiä yhteisölähtöisesti ilman muodollista organisaatiotukea.
Tutkimuksessa syntyy uutta ja monipuolista osaamista tekoälyn vaikutuksista asiantuntijatyöhön, erityisesti journalistisessa kontekstissa. Tulokset tuottavat tietoa AI:n ja ihmistyön välisestä dynamiikasta, uudenlaisesta eettisesti kestävästä johtajuudesta, älykkäästä tiedonhallinnasta sekä hajautetusta teknologiainnovaatiosta ammatillisissa yhteisöissä. Tutkimus hyödyttää sekä tiedettä että media-alan toimijoita tarjoamalla konkreettisia esimerkkejä ja analyyttisia välineitä, joiden avulla generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaasti, vastuullisesti ja alaa uudistavasti.