Journalismia tarvitaan demokratian toimimiseksi kunnolla, mutta nykyisellään se ei onnistu täyttämään yhteiskunnallista tehtäväänsä olennaisen tiedon välittämisessä kansalaisille. Tietoa tuotetaan ja julkaistaan niin paljon, ettei kukaan pysty seuraamaan kaikkea. Myös olennaisen tiedon erottaminen on hankalaa. Jotkut ovat jopa ryhtyneet välttelemään uutisia, sillä tiedon määrä ja monet aiheet ovat kuormittavia. Myös journalistiset tavat käsitellä aiheita ovat erilaisia kuin yleisö toivoisi.
Journalismin pelillistäminen on yksi käytössä oleva keino tavoittaa yleisöä niin, että siihen paneutuminen on helppoa ja mielekästä erilaisista taustoista riippumatta. Yleisösuhteen ylläpitäminen on journalismille elinehto median murroksesta selviytymiseen ja pelillisyys voi olla myös siihen toimiva lähestymistapa. Väitöskirjassani tutkin, mitä hyötyä pelillistämisestä todella on, miten journalismi voi pelillistämisen keinoin tavoittaa kansalaiset ja ylläpitää yleisösuhdetta.
Aihetta on tärkeää tutkia, sillä median murroksen myötä jokaisen digitaalinen mediamaisema on erilainen ja algoritmien muokkaama. Demokratian toimimisen ja polarisaation hillitsemisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että paikkansa pitävä tieto tavoittaa kansalaiset ja heillä on yhteinen käsitys siitä, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu. Pitkälle digitalisoituneessa yhteiskunnassa kaikilla kansalaisilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia hankkia tietoa. Kansallisten mediakasvastuslinjausten (2019) tavoite kattavasta, laadukkaasta ja systemaattisesta mediakasvatuksesta eivät toteudu.
Pelillistäminen on nähty mahdollisuutena motivoida ja houkutella yleisö kuluttamaan journalismia. Kun yhteiskunnallisesti tärkeiden mediasisältöjen käyttämistä pelillistetään, se voi tavoittaa erilaisista lähtökohdista tulevaa yleisöä niin, että se on helppoa ja mielekästä taidoista ja tietopohjasta riippumatta.