Tämän teemahaun fokus on (generatiivisen) tekoälyn tuomissa mahdollisuuksissa ja tekoälyn järkevässä hyödyntämisessä media-alalla. Generatiivinen tekoäly on yhdistelmä koneoppimista ja syväoppimista, joka tuottaa tekstiä, videota, ääntä, koodia ja kuvia. Generatiivisen tekoälyn uskotaan vapauttavan aikaa luovaan ja tutkivaan työhön ja mahdollistavan paremman keskittymisen haastavimpiin, asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.
On todennäköistä, että suurimmat tekoälyn vaikutukset tulevat media-alalle sisältöjen kautta. Aiheeseen liittyen nähdään tärkeänä alueena myös luonnollisen kielen keinot ja sovellutukset, minkä lisäksi teemaan liittyvy myös (suomen) kieli ja kielimuurien murtuminen. Media kansainvälistyy monesta syystä ja tekoäly osittain vauhdittaa sitä. OpenAI:n kehittämä ChatGPT pystyy jo uskottavasti kääntämään erikielisiä sisältöjä suomeksi. Tekoälyä käyttävät jo nuoret ja aikuiset, koulussa, töissä sekä arjessa. Media-alalla muun muassa Schibstedillä tekoälyä on käytetty luomaan lukijoille tiivistelmiä uutisista sekä kääntämään sisältöjä eri kielille. Varhaisimpia kokeiluja alalla on nähty vaalikoneiden ja vaaliuutisoinnin yhteydessä sekä chat-bottien kehityksessä. Myös media-alan tutkimussäätiö on rahoittanut hanketta, jossa on lisätty tehokkuutta otsikointiin.
Teeman toivotaan kannustavan media-alaa tekemään enemmän kokeiluja ja miettimään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia ja mitä tekoäly tulee tarkoittamaan ihmistyön kannalta. Miten tekoäly tulee vaikuttamaan media-alan ammattilaisten työhön, sen muutokseen ja työn johtamiseen? Teemahankkeessa voi miettiä tekoälyavusteisen liiketoiminnan kehittämistä esimerkiksi kuvien, tekstin, äänen tai kerronnan kokeilujen kautta.
Media-alan tutkimussäätiö hakee vuoden 2023 tutkimusteemassa hankeideoita, joissa tarkastellaan generatiivista tekoälyä (sisällöntuotannossa). Hankkeissa tulisi arvioida esimerkiksi sitä, millaisia toimintoja ja tehtäviä tekoäly voi tehdä ihmisen puolesta ja missä se on hyvä tukemaan työtä. Hankkeilta toivotaan myös kriittistä ajattelua. Lähestymistapaa ja hankkeiden tuloksia esiteltäessä olisi hyvä tehdä riskianalyysiä ja arvioida mahdollisia eettisiä ongelmia ja/tai hankkeen mahdollisia haitta-/ ongelmakohtia.
Konkreettisimmillaan tulokset ovat tutkimusta tukevia proof-of-concept -tyyppisiä toteutuksia, jotka edesauttavat tulosten hyödyntämistä käytännössä. Tämä tarkoittaa, että yhteistyö yritysten kanssa on välttämätöntä, jotta ideoita päästään testaamaan käytännössä. Proof-of-conceptin osalta on olennaista tehdä kokeiluja kohdeyleisön kanssa – mielellään niin, että kokeilu kestää useamman kuukauden. Kokeilu voi olla vaikkapa A/B-testausta.
Tavoitteena on kerätä oppeja siitä, miten yritysten tulisi suunnata resurssejaan. Haussa on käytännönläheisiä hankkeita, joihin toivotaan osallistuvan useamman yrityksen.
Hankkeissa on oltava uutuusarvoa ja tutkimuksellisuutta, ja tulokset on voitava hankkeen päättyessä julkaista. Hankkeessa voi olla myös muuta ulkopuolista rahoitusta. Hankkeiden kesto on yksi vuosi. Tarkoituksena ei ole tukea puhdasta yhden yrityksen sisäistä tuotekehitystä.
Hankkeiden koko voi vaihdella aikataulun ja laajuuden mukaan. Säätiön tuki voi vaihdella 30 000 – 100 000 euron välillä (sis. ALV).
Tutkimusteeman haku toteutetaan kaksivaiheisesti:
1) Aiehaku: hakijaa pyydetään esittämään hankkeen tiivis aiekuvaus sekä hankkeessa tavoiteltavat tulokset 23.8.2023 klo 12.00 mennessä.
2) Hankehaku: kiinnostavimpien aikeiden esittäjiltä pyydetään varsinaiset hankehakemukset projektisuunnitelmineen, jotka tulee jättää 1.11.2023 klo 12.00 mennessä.
Rahoituspäätökset tehdään viimeistään joulukuussa, jonka jälkeen hankkeet voivat käynnistyä.
Tutkimus- ja kehitysaikeet jätetään säätiölle apurahajärjestelmässä.
Hakulomakkeen kenttään Tutkimushankkeen sisältöä kuvaava nimi pyydämme kirjoittamaan hankkeenne nimen eteen sanan Tutkimusteema.
Lisätietoja
Yhteyshenkilönä toimii säätiön johtaja Noora Alanne, NOORA.ALANNE@MEDIAALANSAATIO.FI, Eteläranta 10, 00130 Helsinki, puh +358 50 44 21507.
