Uudet mediakonseptit ja ansaintamallit

Media-alan murroksen ytimessä ovat muutokset asiakkaiden arjessa ja median käyttötavoissa. Erilaiset digialustat ovat muuttaneet sitä, kuinka sisältöä tuotetaan, toimitetaan ja jaetaan. Internetin ja sen kattavan saatavuuden lisäksi sosiaalinen media ja mobiililaitteet ovat vaikuttaneet siihen, että sisältöjä on jatkuvasti saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta.

Alan jatkuvan muutoksen myötä uusien konseptien ja liiketoimintamallien kehittäminen on ajankohtaista. Dataosaajien, kuten data-analyytikkojen ja kasvuhakkereiden palkkaaminen on yleistynyt ja verkon analytiikan ja sisältöjen suosion mittaamiseen panostetaan näkyvästi. Digimurroksen aikana uusien digitaalisten palveluiden lähtökohtana ovat olleet perinteiset journalistiset mediasisällöt, toisin sanoen yritysten ydinosaaminen. Vaikuttajamarkkinointi ja sisältömarkkinointi ovat hyviä esimerkkejä uusista kasvualueista, joita on rakennettu ydinliiketoiminnan ympärille.[1][2] Mediamyynnin ja mainonnan osalta kokeiluja on tehty muun muassa lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia hyödyntämällä säätiön rahoittamassa WebAR-hankkeessa[3].  Uudenlaisia ansaintamalleja on kartoitettu säätiön vuoden 2015 tutkimusteemassa, ja tulevat hankkeet voivat halutessaan jatkokehittää näitä aiheita.

Tekoälyiksi miellettävät ohjelmat kehittyvät koko ajan ja tarjoavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia myös media-alalle, yhtenä hyvänä esimerkkinä ohjelmallinen ostaminen. Tämä tukee niin olemassa olevia malleja ja nykyistä tekemistä kuin tarjoaa mahdollisuuksia tulevaisuudelle. Uusia kehitysmahdollisuuksia ilmenee jatkuvasti. Myös kuvankäsittelyyn ja uusien kuvien generointiin on alettu hyödyntämään algoritmeja[4].

Datan hyödyntäminen on tuonut positiivisia vaikutuksia journalistisiin prosesseihin ja liiketoiminnan sujuvoittamiseen monin tavoin. Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä on Immersive Automation -hanke, jossa muun muassa hyödynnettiin botteja sisällöntuotannossa. Ohjelmointia ja tekoälyä on hyödynnetty datajournalismin parissa erityisesti lukijoille personoiduissa juttutyypeissä. Datajournalismin saralla pandemia oli osaltaan kiihdyttämässä uusia kokeiluja ja näistä löytyy useita, myös kansainvälisiä esimerkkejä, muun muassa New York Timesilta ja Washington Postilta[5][6]. Inspiraatiota voi myös hakea säätiön rahoittamista vuoden 2016 sekä vuoden 2018 tutkimusteemahankkeista niin tekoälyn kuin personoinninkin kannalta.

Aiehaku

Media-alan tutkimussäätiö hakee vuoden 2021 tutkimusteemassa hankeideoita, joissa tarkastellaan uusia mediakonsepteja ja ansaintamalleja. Hankkeissa tulisi arvioida esimerkiksi sitä, kuinka merkittävän osan yrityksen liiketoiminnasta uusi kasvualue voi kattaa. Hankkeilta toivotaan myös kriittistä ajattelua. Lähestymistapaa ja hankkeiden tuloksia esiteltäessä olisi hyvä tehdä riskianalyysiä ja arvioida mahdollisia eettisiä ongelmia ja/tai hankkeen mahdollisia haitta-/ongelmakohtia.

Konkreettisimmillaan tulokset ovat tutkimusta tukevia proof-of-concept -tyyppisiä toteutuksia, jotka edesauttavat tulosten hyödyntämistä käytännössä. Tämä tarkoittaa, että yhteistyö yritysten kanssa on välttämätöntä, jotta ideoita päästään testaamaan käytännössä. Proof-of-conceptin osalta on olennaista tehdä kokeiluja kohdeyleisön kanssa – mielellään niin, että kokeilu kestää useamman kuukauden. Kokeilu voi olla vaikkapa A/B-testausta.

Tavoitteena on kerätä oppeja siitä, miten kasvuhakuisten yritysten tulisi suunnata resurssejaan. Haussa on käytännönläheisiä hankkeita, joihin toivotaan osallistuvan useamman yrityksen.

Hankkeissa on oltava uutuusarvoa ja tutkimuksellisuutta, ja tulokset on voitava hankkeen päättyessä julkaista. Hankkeessa voi olla myös muuta ulkopuolista rahoitusta. Hankkeiden kesto on yksi vuosi. Tarkoituksena ei ole tukea puhdasta yhden yrityksen sisäistä tuotekehitystä.

Hankkeiden koko voi vaihdella aikataulun ja laajuuden mukaan. Säätiön tuki voi vaihdella 30 000–100 000 euron välillä (sis. ALV).

Hakuprosessi

Tutkimusteeman haku toteutetaan kaksivaiheisesti:

1) Aiehaku: hakijaa pyydetään esittämään hankkeen tiivis aiekuvaus sekä hankkeessa tavoiteltavat tulokset 23.8.2021 klo 12.00 mennessä.

2) Hankehaku: kiinnostavimpien aikeiden esittäjiltä pyydetään varsinaiset hankehakemukset projektisuunnitelmineen, jotka tulee jättää 1.11.2021 klo 12.00 mennessä.

Rahoituspäätökset tehdään viimeistään joulukuussa, jonka jälkeen hankkeet voivat käynnistyä.

Tutkimus- ja kehitysaikeet jätetään säätiölle apurahajärjestelmässä.

Hakulomakkeen kenttään ”Tutkimushankkeen sisältöä kuvaava nimi” pyydämme kirjoittamaan hankkeenne nimen eteen sanan Tutkimusteema.

Mahdolliset kysymykset

Yhteyshenkilönä toimii säätiön johtaja Noora Alanne, NOORA.ALANNE@MEDIAALANSAATIO.FI, Eteläranta 10, 00130 Helsinki, puh +358 50 44 21507.

 

[1] A-lehdet/vaikuttajamarkkinointi
[2] Kaleva Media ja Indieplace
[3] WebAR mainospaikkana -hanke
[4] Tekoäly kuvien generoimisessa
[5] New York Times
[6] Washington Post

Tutkimusteemat: