Uutta liiketoimintaa: personointi, painoala ja oppimateriaalien formaatit

Vuoden 2020 tutkimusteemana RAHOITETTIIN kolmea hanketta:

Digitaalisten oppikirjojen käyttäjien osaamistason tunnistaminen, personoitujen sisältöjen tarjoaminen, ja personoitujen sisältöjen tarjoamisen vaikutukset oppikirjojen käyttäjien toimintaan

Aalto-yliopisto

Projektissa luodaan menetelmiä digitaalisten oppikirjojen käyttäjien osaamisen mallintamiseen sekä mallinnettua osaamista hyödyntävien personoitujen oppisisältöjen tarjoamiseen. Ydinkysymyksenä on “miten digitaalista oppikirjaa lukevan käyttäjän osaamistaso voidaan tunnistaa mahdollisimman luotettavasti ja miten osaamistason perusteella kohdennetut tehtävät ja oppikirjan osat vaikuttavat käyttäjän toimintaan oppikirjassa?“.

HIPPO – hybridi oppimispolku

Åbo Akademi

Hankkeen päätavoitteena on ymmärtää miten opettajat ja oppilaat kokevat ne digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt, jotka muodostavat niitä digitaalisia oppimispolkuja joita covid-19-pandemian myötä on syntymässä. Käyttäjälähtöisen perspektiivin kautta tutkimme niitä mobiilioppimispolkuja jotka jo ovat käytössä Vasa Övningsskolassa (VÖS). Hankkeen fokus on ensi kädessä opettajien ja oppilaiden positiivisissa kokemuksissa sekä niissä nykyisten konseptien elementeissä jotka toimivat hyvin.

Painoalan yrityksen kasvumahdollisuudet ja valitun aihion prototyyppi

Bell Rock Advisors Oy

Hankkeessa tunnistetaan yhteistyössä painoalan yritysten kanssa miten uutta kasvua voidaan hakea nykyisen toimintaympäristön reunoilta tai jopa kokonaan ulkopuolelta. Tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sen pohtimista, kuinka voidaan painotuotteita ja tuotantolaitteistoa hyödyntää uusilla tavoilla. Toisaalta miten voidaan asiakastuntemusta ja -kontakteja valjastaa liiketoiminnalliseen hyötyyn tai jopa yleisemmin harkita yrityksen osaamisen, taitojen tai muun omaisuuden kaupallistamista.

Tausta

Digitalisoitumisen mullistaessa media-alaa on pitkään keskusteltu siitä, mitä uusia liiketoimintoja alalla voisi kehittää, joissa yhdistyisivät alan oma erityisosaaminen ja digitalisaation mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet. Uutta liiketoimintaa voi syntyä myös, kun identifioidaan jokin asiakastarve toimialan perinteisen asiakaskunnan ulkopuolelta. Tämän vuoden tutkimusteema-aiheiksi on valittu kolme eri aluetta, joista niitä voisi löytyä.

  1. Personoiduista palveluista uutta liiketoimintaa

Tässä aiheessa kyseessä on jollakin tavalla personoitu media eli yhä henkilökohtaisempiin mieltymyksiin perustuvat palvelut ja tuotteet niin digitaalisena kuin painettuna. Miten käyttäjä-/lukija-/asiakastietoja voidaan hyödyntää sisältöjen suosittelemiseen ja kiinnostavien sisältöjen tekemiseen siten, että saadaan aikaan uutta liiketoimintaa, eikä vain nykyisen toiminnan oheispalvelua? Tänä päivänä räätälöinti tuntuu usein olevan vain maksullisen tuotteen tai palvelun lisäpalvelu.

Tässä aiheessa säätiötä kiinnostavat erityisesti sellaiset räätälöinnit, jotka ovat itsenäistä, uutta luovaa liiketoimintaa edes jossain mitassa tai josta sellaista voisi kasvaa. Kyseessä voivat yhtä lailla olla esimerkiksi painopalvelut, lehtisisällöt kuin vaikkapa äänikirjapalvelut, eli aihepiiri koskee media-alaa laajasti. Aihepiirissä nousevat esiin myös tietosuojan rajoitteet ja raamit.

  1. Kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet painoalalla

Kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet painoalalla on aihe, jossa keskitytään sekä strategisiin että käytännöllisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin paino- ja tulostusalalla. Useat kansainväliset toimijat paino- ja tulostusalalla ovat sijoittumassa Suomen markkinoille ja löytäneet palvelun, jolla on kysyntää yli valtioiden rajojen. Esimerkkeinä tästä ovat Flyeralarm (www.flyeralarm.com) ja Vistaprint (www.vistaprint.fi). Mikä estää kotimaisia yrityksiä tekemästä vastaavaa? Miksi suomalaiset painot/tulostajat eivät ole valloittamassa maailmaa? Mitä esteitä ja mahdollisuuksia on yleisesti olemassa, missä tuotteissa suomalaiset voivat olla jatkossa suunnannäyttäjiä ja viedä painamista/tulostamista maailmalle? Aiheessa on tarkoitus keskittyä sekä strategisiin että käytännöllisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Uutta kasvua on tarjolla etenkin pakkauspainamisen puolella muovista kuitupohjaisiin materiaaleihin, mutta myös tekstiilipainatus digitaalisin menetelmin on yksi kasvualue. Mielenkiintoinen esimerkki löytyy Norjasta, jossa painotalo tekee suurkuvatulosteena hoitolaitoksiin sisustuksia, jotta huoneet muistuttaisivat kotia.

Parhaillaan käynnissä olevan koronakriisin aikana terveydenhuoltosektorille tuli huutava puute erilaisista suojavarusteista ja tarvikkeista. Valtiovalta käynnisti kyselyn eri toimialoille mahdollisten tekijöiden löytämiseksi. Myös painoalan yrityksiä ilmoittautui ja jokunen on tehnyt sopimuksen. Löytyy myös yrityksiä, jotka omilla sivuillaan mainostavat tekevänsä erilaisia suojavarusteita (visiirejä, maskeja, suojatakkeja), kuten esimerkiksi www.coloro.fi. Pitäisikö tällaista out-of-the box -ajattelua löytyä alalta enemmän?

  1. Oppimateriaalien formaatin merkitys oppimiselle ja liiketoiminnalle

Oppimateriaalit ja oppimisympäristöt ovat muuttumassa aikaisempaa ”sähköisemmiksi”. Käynnissä olevan koronakriisin sanotaan aiheuttavan hyppäyksen opetuksen digitalisoitumisessa. Oppilaitokset joutuivat siirtymään etäopetukseen yli viikonlopun. Oppikirjakustantajat ovat avanneet perusopetuksen digimateriaaleja maksuttomasti saataville kevään 2020 ajaksi opettajien ja oppilaiden työskentelyn turvaamiseksi poikkeustilanteessa.

Suomi mielletään koulutuksen osalta kuuluvan maailman kärkivaltioihin. Jotta tällainen asema säilytetään, tulee jatkossakin varmistaa, että saavutetaan parhaat oppimistulokset eri kouluasteilla ja erilaisista lähtökohdista tulevilla koululaisilla/opiskelijoilla.

Tukeeko digitaalinen oppiminen oppimistuloksia – milloin parantavasti, milloin kenties päinvastoin? Millaisia oppimateriaaleja haluttaisiin käyttää peruskoulussa, 2. asteella tai yliopistossa? Missä opetusaineissa on eniten merkitystä oppimateriaalin formaatilla? Mikä on oppimateriaalin formaatin yhteys oppimistuloksiin? Kyseessä voi olla taustoittava tutkimus, jossa kartoitetaan opettajien ja oppilaiden kokemuksia ja oppimistulosten korrelaatiota. Hankkeessa voidaan myös pohtia, mitä johtopäätöksiä tästä voidaan vetää media-alan yritysten liiketoimintaa koskien.

 

Tutkimusteemat

2019: NUORET JA MEDIA

2018: PERSONOINTI JA ENNAKOIVA ANALYTIIKKA SISÄLLÖNTUOTANNOSSA JA MEDIALIIKETOIMINNASSA

2017: LISÄTTY TODELLISUUS (AR), VIRTUAALITODELLISUUS (VR) JA 360-VIDEO MEDIASISÄLLÖISSÄ JA MEDIAMAINONNASSA

2016: AUTOMATISAATIO JA KEINOÄLY SISÄLLÖNTUOTANNOSSA JA MEDIAMAINONNASSA

2015: UUDET MEDIAPALVELUT, MEDIAN UUDISTUVAT MUODOT JA ANSAINTAMALLIT

2014: MEDIOIDEN ROOLI KULUTTAJAN OSTOPOLUSSA

Tutkimusteemat: