Uutta liiketoimintaa: personointi, painoala ja oppimateriaalien formaatit

Tausta

Digitalisoitumisen mullistaessa media-alaa on pitkään keskusteltu siitä, mitä uusia liiketoimintoja alalla voisi kehittää, joissa yhdistyisivät alan oma erityisosaaminen ja digitalisaation mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet. Uutta liiketoimintaa voi syntyä myös, kun identifioidaan jokin asiakastarve toimialan perinteisen asiakaskunnan ulkopuolelta. Tämän vuoden tutkimusteema-aiheiksi on valittu kolme eri aluetta, joista niitä voisi löytyä.

  1. Personoiduista palveluista uutta liiketoimintaa

Tässä aiheessa kyseessä on jollakin tavalla personoitu media eli yhä henkilökohtaisempiin mieltymyksiin perustuvat palvelut ja tuotteet niin digitaalisena kuin painettuna. Miten käyttäjä-/lukija-/asiakastietoja voidaan hyödyntää sisältöjen suosittelemiseen ja kiinnostavien sisältöjen tekemiseen siten, että saadaan aikaan uutta liiketoimintaa, eikä vain nykyisen toiminnan oheispalvelua? Tänä päivänä räätälöinti tuntuu usein olevan vain maksullisen tuotteen tai palvelun lisäpalvelu.

Tässä aiheessa säätiötä kiinnostavat erityisesti sellaiset räätälöinnit, jotka ovat itsenäistä, uutta luovaa liiketoimintaa edes jossain mitassa tai josta sellaista voisi kasvaa. Kyseessä voivat yhtä lailla olla esimerkiksi painopalvelut, lehtisisällöt kuin vaikkapa äänikirjapalvelut, eli aihepiiri koskee media-alaa laajasti. Aihepiirissä nousevat esiin myös tietosuojan rajoitteet ja raamit.

  1. Kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet painoalalla

Kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuudet ja haasteet painoalalla on aihe, jossa keskitytään sekä strategisiin että käytännöllisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin paino- ja tulostusalalla. Useat kansainväliset toimijat paino- ja tulostusalalla ovat sijoittumassa Suomen markkinoille ja löytäneet palvelun, jolla on kysyntää yli valtioiden rajojen. Esimerkkeinä tästä ovat Flyeralarm (www.flyeralarm.com) ja Vistaprint (www.vistaprint.fi). Mikä estää kotimaisia yrityksiä tekemästä vastaavaa? Miksi suomalaiset painot/tulostajat eivät ole valloittamassa maailmaa? Mitä esteitä ja mahdollisuuksia on yleisesti olemassa, missä tuotteissa suomalaiset voivat olla jatkossa suunnannäyttäjiä ja viedä painamista/tulostamista maailmalle? Aiheessa on tarkoitus keskittyä sekä strategisiin että käytännöllisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Uutta kasvua on tarjolla etenkin pakkauspainamisen puolella muovista kuitupohjaisiin materiaaleihin, mutta myös tekstiilipainatus digitaalisin menetelmin on yksi kasvualue. Mielenkiintoinen esimerkki löytyy Norjasta, jossa painotalo tekee suurkuvatulosteena hoitolaitoksiin sisustuksia, jotta huoneet muistuttaisivat kotia.

Parhaillaan käynnissä olevan koronakriisin aikana terveydenhuoltosektorille tuli huutava puute erilaisista suojavarusteista ja tarvikkeista. Valtiovalta käynnisti kyselyn eri toimialoille mahdollisten tekijöiden löytämiseksi. Myös painoalan yrityksiä ilmoittautui ja jokunen on tehnyt sopimuksen. Löytyy myös yrityksiä, jotka omilla sivuillaan mainostavat tekevänsä erilaisia suojavarusteita (visiirejä, maskeja, suojatakkeja), kuten esimerkiksi www.coloro.fi. Pitäisikö tällaista out-of-the box -ajattelua löytyä alalta enemmän?

  1. Oppimateriaalien formaatin merkitys oppimiselle ja liiketoiminnalle

Oppimateriaalit ja oppimisympäristöt ovat muuttumassa aikaisempaa ”sähköisemmiksi”. Käynnissä olevan koronakriisin sanotaan aiheuttavan hyppäyksen opetuksen digitalisoitumisessa. Oppilaitokset joutuivat siirtymään etäopetukseen yli viikonlopun. Oppikirjakustantajat ovat avanneet perusopetuksen digimateriaaleja maksuttomasti saataville kevään 2020 ajaksi opettajien ja oppilaiden työskentelyn turvaamiseksi poikkeustilanteessa.

Suomi mielletään koulutuksen osalta kuuluvan maailman kärkivaltioihin. Jotta tällainen asema säilytetään, tulee jatkossakin varmistaa, että saavutetaan parhaat oppimistulokset eri kouluasteilla ja erilaisista lähtökohdista tulevilla koululaisilla/opiskelijoilla.

Tukeeko digitaalinen oppiminen oppimistuloksia – milloin parantavasti, milloin kenties päinvastoin? Millaisia oppimateriaaleja haluttaisiin käyttää peruskoulussa, 2. asteella tai yliopistossa? Missä opetusaineissa on eniten merkitystä oppimateriaalin formaatilla? Mikä on oppimateriaalin formaatin yhteys oppimistuloksiin? Kyseessä voi olla taustoittava tutkimus, jossa kartoitetaan opettajien ja oppilaiden kokemuksia ja oppimistulosten korrelaatiota. Hankkeessa voidaan myös pohtia, mitä johtopäätöksiä tästä voidaan vetää media-alan yritysten liiketoimintaa koskien.

Aiehaku

Media-alan tutkimussäätiö on hakemassa ideoita hankkeiksi, joiden tavoitteena on tutkia uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita kolmella edellä kuvatulla alueella. Konkreettisimmillaan tulokset ovat tutkimusta tukevia proof-of-concept -tyyppisiä toteutuksia, jotka edesauttavat tulosten hyödyntämistä käytännössä. Tämä tarkoittaa, että yhteistyö yritysten kanssa on välttämätöntä, jotta ideoita päästään testaamaan käytännössä. Proof-of-conceptin osalta on olennaista tehdä kokeiluja kohdeyleisön kanssa – mielellään niin, että kokeilu kestää useamman kuukauden. Kokeilu voi olla vaikkapa A/B-testausta.

Hankkeissa on oltava uutuusarvoa ja tutkimuksellisuutta, ja tulokset on voitava hankkeen päättyessä julkaista. Hankkeessa voi olla myös muuta ulkopuolista rahoitusta. Hankkeiden kesto on yksi vuosi. Tarkoituksena ei ole tukea puhdasta yhden yrityksen sisäistä tuotekehitystä.

Hankkeiden koko voi vaihdella aikataulun ja laajuuden mukaan. Säätiön tuki voi vaihdella 30 000 – 100 000 euron välillä (sis. ALV).

Hakuprosessi

Tutkimusteeman haku toteutetaan kaksivaiheisesti:

1) Aiehaku: hakijaa pyydetään esittämään hankkeen tiivis aiekuvaus sekä hankkeessa tavoiteltavat tulokset 5.8.2020 klo 12.00 mennessä.

2) Hankehaku: kiinnostavimpien aikeiden esittäjiltä pyydetään varsinaiset hankehakemukset projektisuunnitelmineen, jotka tulee jättää 21.10.2020 klo 12.00 mennessä.

3) Rahoituspäätökset tehdään viimeistään joulukuussa, jonka jälkeen hankkeet voivat käynnistyä.

Tutkimus- ja kehitysaikeet jätetään säätiölle apurahajärjestelmässä: https://vts.apurahat.net/

Hakulomakkeen kenttään “Tutkimushankkeen sisältöä kuvaava nimi” pyydämme kirjoittamaan hankkeenne nimen eteen sanan Tutkimusteema.

Mahdolliset kysymykset

Yhteyshenkilönä toimii säätiön johtaja Noora Alanne, noora.alanne@mediaalansaatio.fi, Eteläranta 10, 00130 Helsinki, puh. +358 50 44 21507.

Säätiön tarkoituksena on edistää painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen median ja niihin läheisesti liittyvien toimintojen kilpailukykyä tukemalla liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus-, kehitys ja innovaatiotyötä, koulutusta sekä osaamisen kehittämistä ja mediaan liittyvien tarpeiden ymmärtämistä.

 

Tutkimusteemat

2019: NUORET JA MEDIA

2018: PERSONOINTI JA ENNAKOIVA ANALYTIIKKA SISÄLLÖNTUOTANNOSSA JA MEDIALIIKETOIMINNASSA

2017: LISÄTTY TODELLISUUS (AR), VIRTUAALITODELLISUUS (VR) JA 360-VIDEO MEDIASISÄLLÖISSÄ JA MEDIAMAINONNASSA

2016: AUTOMATISAATIO JA KEINOÄLY SISÄLLÖNTUOTANNOSSA JA MEDIAMAINONNASSA

2015: UUDET MEDIAPALVELUT, MEDIAN UUDISTUVAT MUODOT JA ANSAINTAMALLIT

2014: MEDIOIDEN ROOLI KULUTTAJAN OSTOPOLUSSA