22.5.2024

ReDime: Tiekartta kohti resurssiviisasta digitaalista mediaa

ReDime-tutkimusprojekti tarkasteli digitaalisen median ympäristöjalanjälkeen liittyviä näkemyksiä, käytänteitä ja puhetapoja digitaalisen mediateollisuuden toimijoiden keskuudessa. Hankkeessa kehitettiin verkkoartikkelin hiilidioksidipäästöjä simuloiva laskuri sekä kuusi skenaariota kohti kestävämpää digitaalista mediaa.

ReDime-hankkeessa tutkittiin haastatteluaineiston, yritysdokumenttien ja sovellusanalyysin avulla, miten ympäristövastuu näyttäytyy digitaalisen median tuottajien diskursseissa sekä minkälaisia kestävämpiä käytänteitä ja tulevaisuuksia he kuvittelevat. Tavoitteena oli jäsentää digitaalisen mediamaailman piileviä ympäristövaikutuksia ja auttaa mediayrityksiä pienentämään digitaalisten palveluiden energiankulutusta kestävämmän palvelu- ja teknologiasuunnittelun avulla.

Hankkeessa tehdyn analyysin perusteella pohjoismaiset mediaorganisaatiot tunnistavat laajalti digitaalisen median kasvun tuomat ympäristövaikutukset ja pyrkivät vastaamaan niihin. Pohjoismaisilla mediaorganisaatioilla on kullakin julkilausutut ilmastotavoitteet: esimerkiksi Suomessa Medialiitto ja sen jäsenjärjestöt ovat asettaneet tavoitteeksi alan yritysten omasta toiminnasta aiheutuvien suorien päästöjen nollaamisen vuoteen 2030 mennessä.

Sekä digitalisaatio että ilmastonmuutos nähdään megatrendeinä, jotka muuttavat media-alaa radikaalisti. Vaikka digitalisaation toisaalta nähdään tukevan ilmastotavoitteita, megatrendejä tarkastellaan useimmiten toisistaan erillisinä trendeinä ja niiden keskinäisessä suhteessa voidaan nähdä myös ristiriitoja kestävyystavoitteita ajatellen.

Yleisesti mediaorganisaatioiden näkemykset kestävyydestä liittyvät hiilijalanjäljen mittaamiseen ja vähentämiseen, tulevaisuuden tavoitteisiin ja trendeihin, organisaatioiden strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä koettuihin vaikutusmahdollisuuksiin.

Laskuri simuloi verkkoartikkelin hiilidioksidipäästöjä

Tutkimushankkeessa kehitettiin Suomen olosuhteisiin soveltuva Redime-laskuri, jonka avulla voidaan ymmärtää ja simuloida digitaalisen median kulutuksen ympäristövaikutuksia Suomessa. Työkalu simuloi hiilidioksidipäästöjä, jotka liittyvät verkossa tapahtuvaan yhden uutisartikkelin kulutukseen.

Redime-laskuri antaa käyttäjien arvioida yhden verkkoartikkelin hiilipäästöjä. Artikkelin sisältö voi olla teksti-, video- tai äänimuotoista. Työkalussa voi valita eri vaihtoehtoja artikkelin sisältöasetuksille: näitä ovat esimerkiksi audiovisuaalisen sisällön pituus, videon laadun optimointi pienemmillä päätelaitteilla ja videoiden automaattinen toisto. Työkalu ottaa huomioon myös, kuinka suuri osuus käyttää sisältöä mobiililaitteiden kautta. Mobiiliverkko tuottaa merkittävästi enemmän päästöjä kuin kiinteä verkko, mikä vaikuttaa kokonaisenergiankulutukseen.

Kuusi skenaariota kohti kestävämpää digitaalista mediaa

Hankkeessa laadittiin kuusi tulevaisuusskenaariota, joiden kautta digitaalinen media voi kehittyä kohti ympäristöystävällisempää toimintatapaa. Skenaariot pohjautuvat tutkimuskirjallisuuteen, aiheesta julkaistuihin raportteihin sekä tutkimushankkeessa kerättyyn tutkimusaineistoon. Ne kannattaa lukea osin fiktiivisinä ja spekulatiivisina kuvauksina tulevaisuudesta, mutta kuitenkin kuvauksina, joista löytyy ohjeita matkalle kohti ympäristöystävällisempää digitaalista mediaa.

Skenaario 1: Ympäristöystävällinen palvelumuotoilu
Mediat tarjoavat käyttäjille erilaisia vaihtoehtoja, joilla käyttäjät voivat valita sisältömuotonsa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Datan kulutusta vähentäviä keinoja ovat esimerkiksi verkkosivustojen optimointi, alhaisemman videolaadun käyttö ja vaihtoehtoiset sisältömuodot immersiivisille visuaalisille formaateille ja tekoälysisällölle.

Skenaario 2: Kestävät jakelukäytännöt
Mediayhtiöt suunnittelevat digitaaliset palvelunsa teknisesti niin, että ympäristö huomioidaan jokaisessa vaiheessa. Palveluista poistetaan dataa ja energiaa kuluttavat ominaisuudet, kuten korkealaatuiset videot, videoiden automaattinen toisto ja loputon vierittäminen (infinite scroll). Myös mainosten näyttökertoja ja jakeluverkkoa optimoidaan ympäristöystävällisemmäksi.

Skenaario 4: Tiedostavat kuluttajat
Mediayhtiöt pyrkivät tarmokkaammin lisäämään kuluttajien ymmärrystä digitaalisen median ympäristövaikutuksista tekemällä ne näkyviksi palveluissa esimerkiksi hiilimittareiden ja -budjettien avulla, jotta käyttäjä voi seurata oman toimintansa ympäristövaikutuksia reaaliajassa. Ympäristötietoista kuluttamista voidaan tukea myös tilaushinnoissa.

Skenaario 5: Vihreä sääntely
Digitaalisen uutismedian toimintaa koskevat ympäristösääntelytoimet asettavat ylärajat palveluiden energiaintensiteetille ja pakottavat mediayhtiöt mittaamaan, arvioimaan sekä raportoimaan arvoketjusta aiheutuvia epäsuoria Scope 3 -päästöjä.

Skenaario 6: Ohjaavat käyttöjärjestelmät ja selaimet
Digitaaliset alustayritykset, kuten selainvalmistajat ja sovelluskaupat, ovat muuttaneet verkkosurffailun ja sovellusten käytön ympäristövastuulliseksi. Kuluttaja voi suoraan selaimen lisäosilla estää ekologisesti kestämättömän digitaalisen mediasisällön näyttämisen, ja sovelluskaupat asettavat rajat sovellusten energiatehokkuudelle.

 

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus toteutti ReDime-hankkeen haastattelujen, yritysdokumenttien ja sovellusanalyysien avulla. Projekti koostui kahdesta työpaketista. Näistä ensimmäinen keskittyi digitaalisen media-alan käsityksiin ja käytäntöihin tutkimalla, miten yritykset muotoilevat näkemyksensä ympäristön kestävyydestä ja miten ne tunnistavat ja sovittavat yhteen digitaalisten palvelujensa ympäristövaikutukset. Toisessa työpaketissa järjestettiin kahden suomalaisen mediaorganisaation kanssa osallistavia yhteissuunnittelun työpajoja, joissa tutkittiin ja kehitettiin tapoja suunnitella digitaalisia palveluja ympäristötietoisemmin.

 

ReDime-tutkimushankkeen loppuraportti julkaistaan pian.

Media-alan tutkimussäätiö rahoitti hankkeen osana vuoden 2023 erityisteemahakua.