Tiia Jyrkän kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin suomalaisten aikakauslehtien tuottamia kuvauksia pääministeri Sanna Marinista. Jyrkkä osallistui Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailuun.
Luemme päivittäin uutis- ja aikakauslehdistä poliitikkojen lausunnoista, tekemisistä ja yksityiselämästä. Yleisö eli median kuluttajat ovat kiinnostuneita poliittisten puheenaiheiden lisäksi poliitikoista yksityishenkilöinä. Medialla onkin merkittävä rooli siinä, millaisen mielikuvan politiikan johtohahmoista muodostamme. Lukijoina olemme myös tottuneet tiettyihin kuvaamisen tapoihin, joihin poliitikon sukupuoli, ikä tai muut ulkoiset ja poliittisen tehtävän kannalta epäolennaiset tekijät yhä jossain määrin vaikuttavat. Erityisen paljon median huomiota jopa kansainvälisesti on saavuttanut Suomen nykyinen pääministeri Sanna Marin. Tämän vuoksi päädyin kandidaatintutkielmassani tarkastelemaan sitä, miten eri suomalaisissa aikakauslehdissä on kuvattu Marinia vuoden 2020 aikana. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaisia kuvauksia Marinista tuotetaan ja millaiset näkökulmat mediassa hänen kohdallaan toistuvat.
Aihe liittyy laajemmin siihen, miten naispoliitikkoja nykyaikana kuvataan mediassa. Ei ole itsestään selvää, että kaikki poliitikot sukupuoleen tai ikään katsomatta kuvattaisiin mediassa saman kaavan mukaisesti. Perinteisesti naispoliitikkojen kuvauksissa huomio kohdistuu miehiä useammin ulkoisiin tekijöihin, kuten ulkonäköön, ikään tai pukeutumiseen sekä yksityiselämään ja perherooliin. Halusin tutkielmassani selvittää, kuvataanko Marinia näiden sukupuolittuneiden käytänteiden avulla. Näyttäytyykö hän meille median välityksellä poliitikkona, puolisona vai perheenäitinä?
Tutkimuksen aineisto koostuu niistä aikakauslehtiartikkeleista vuoden 2020 ajalta, joissa Marinista kertova artikkeli toimii lehden kansikuvajuttuna. Näin aineistoon valitut kuusi artikkelia ovat laajuudeltaan samankaltaisia ja sisältävät useampia eri näkökulmia. Artikkelit on julkaistu kuudessa eri suomalaisessa aikakauslehdessä (Apu, Kotiliesi, Me Naiset, Suomen Kuvalehti, Talouselämä ja Trendi).
Tutkielmani tulosten perusteella pääministeri kuvataan hänen poliittisen tehtävänsä lisäksi myös muissa rooleissa; puolisona ja perheenäitinä. Eniten korostuivat perhe-elämään ja politiikkaan liittyvät kuvaukset. Politiikka oli toinen hallitsevista näkökulmista, joten ei voida sanoa, että Marin esitettäisiin ainoastaan hänen yksityiselämänsä näkökulmasta. Toisaalta perhe-elämän näkökulma korostui aineiston artikkeleissa yhtä vahvana. Hänen roolinsa perheenäitinä nousee aineistossa siis yhtä merkittävään osaan kuin rooli poliitikkona ja pääministerinä. Samanlaista jakoa olisi vaikea havaita miespoliitikkojen kohdalla, sillä heidän kuvaamisessaan keskitytään tyypillisesti valta-asemaan ja politiikan teemoihin. Rooli perheenisänä ole samalla tavalla tyypillinen näkökulma.
Lisäksi Marinin poliittinen rooli ja perhe-elämä tuotiin esille usein toisiaan rajoittavina tekijöinä. Esimerkiksi haave perheenlisäyksestä tulevaisuudessa kuvattiin ristiriidassa poliittisen roolin kanssa; ikään kuin esteenä perhe-elämään liittyville haaveille. Tällainen kuvaamisen tapa, jossa poliittisen uran ja pienten lasten vanhemmuuden yhdistäminen nähdään haasteena, on aiemman tutkimuksen perusteella naispoliitikkojen kohdalla tyypillinen. Tutkielmani tulosten perusteella sama teema korostuu edelleen 2020-luvulla naispoliitikkojen kuvauksissa. Politiikan ja perhe-elämän ohella esiin nousi myös parisuhde, joka oli hallitseva näkökulma yhdessä aineiston artikkeleista. Vaikka parisuhde ja rooli puolisona toimi määrittävänä tekijänä vain yhdessä artikkeleista, kuitenkin Marinin parisuhdetta sivutaan ainakin lyhyesti myös lähes kaikissa muissa teksteissä.
Neljäs ja viimeinen artikkeleissa korostuva teema on haasteet. Pääministerin tehtävä kuvattiin usein taakkana ja uuvuttavana toimena, jossa haastavat hetket ja stressaavat tilanteet toistuvat. Marin kuvataan kuitenkin vahvana henkilönä, joka selviää työn paineista rauhallisen ja rohkean luonteensa ansiosta. Naispoliitikkoja on tyypillisesti kuvattu haasteiden keskellä, mutta Marinin kohdalla tässä näkökulmassa korostuu myös haasteiden ylittäminen. Kuitenkin keskiössä ovat Marinin tunteet ja kokemukset työn haastavuudesta. Naispoliitikkojen kuvauksissa perinteisesti tunteet nousevat suurempaan rooliin kuin miespoliitikkojen kohdalla.
Tutkielmani tuo osaltaan esimerkin siitä, miten haastavaa journalismissa ja mediassa toistuvia kuvaamisen tapoja on muuttaa. Journalismissa kehystämisen käsitteellä viitataan vakiintuneisiin käytänteisiin kuvata tiettyjä ilmiöitä, tapahtumia ja henkilöitä. Tästä syystä valitsin hyödyntää tutkielmassani kehysanalyysia artikkelien tarkastelussa. Sen avulla pystyin havaitsemaan aineistosta kehyksiä eli toistuvia ja vakiintuneita kuvaamisen tapoja.
Tutkielman tulosten valossa voidaan ajatella, että nykypäivän suomalaisessa journalismissa sukupuolella on yhä merkitys siihen, millaisia kuvauksia eri poliitikoista mediassa rakennetaan. Median välityksellä luomme mielikuvamme heistä henkilöinä, ja lopulta nuo mielikuvat vaikuttavat siihen, miten osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Mikäli jatkossa naispoliitikkojen kuvaukset mediassa pystyvät irtaantumaan yhä enemmän sukupuolittuneista kuvaamisen tavoista, tällä voi olla merkittävä vaikutus laajemmin ajateltuna sukupuolten väliseen tasa-arvoon politiikassa.
Tiia Jyrkkä osallistui Media-alan tutkimussäätiön stipendikilpailuun.
