Salli Koivusen opinnäytetyö ”Mitä päätoimittaja haluaa : sanomalehtien päätoimittajien toiveita tulevaisuuden journalistien osaamisesta” tarkastelee työelämän vaatimuksia media-alalla. Turun ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkielmassa haastateltiin päätoimittajia.
Korkeakouluopintojen ollessa loppumetreillään, usean opiskelijan mieltä kaihertavat varmasti samat kysymykset.
Millaiseen suuntaan oma ala on matkalla? Mitä minulta odotetaan työelämässä? Miten voin kehittää itsestäni houkuttelevan osaajan?
Näitä kysymyksiä pohdin itsekin journalismin opintojani viimeistellessäni Turun ammattikorkeakoulussa.
Pitkään olin saanut kuulla, miten 2010-luvun työelämän murros on muuttanut liiketoimintamalleja ja saattanut media-alan jopa kriisiin.
Onko siis vastavalmistuneen toimittajan turha haaveilla vakituisesta työpaikasta ja vakaasta arjesta ja onko tulevaisuus freelancer-journalisteissa ja pätkätöissä?
Selvitin asiaa opinnäytetyössäni kysymällä siitä viideltä pitkän linjan päätoimittajalta kevättalvella 2019. Toivoin, että saamani vastaukset auttaisivat minua kehittämään itseäni ammattitaitoiseksi journalistiksi, mutta myös, että vastauksista olisi hyötyä media-alan opintojen kehittämiseen tulevaisuudessa. Oppilaitoksilla tulisi olla opintokokonaisuuksia suunnitellessa selvillä, mikä vastavalmistuneita odottaa työelämässä ja mitä heiltä odotetaan.
Haastatteluissa nämä maakuntalehtien päätoimittajat huomauttivat, että kaikilla aloilla siirtyminen tälle vuosituhannelle on tuonut muutoksia ja uusia tuulia työskentelytapoihin.
Media-alan ajatellaan olevan kovimmassa myllerryksessä, koska se peilaa niin vahvasti kaikkia yhteiskunnan osasia.
Haastateltavien mukaan suurimman ja nopeimman muutoksen sanomalehtien toimituksiin on tuonut reaaliaikainen analytiikka uutissisällöstä sekä lukijoilta saatava nopea palaute.
Ne ovat muuttaneet työtä huomattavasti asiakaslähtöisemmäksi. Kun vuosikymmeniä sitten lehtimiesten työtä oli vain kirjoittaa, ja palautetta saattoi saada satunnaisilla torikahveilla tai pitkillä ja työläillä lukijatutkimuksilla, nyt palautteen saa välittömästi ja journalistin työ on huomattavasti vuorovaikutuksellisempaa.
Osa päätoimittajista oli sitä mieltä, että alan koulutuksessa tulisi korostaa nykyistä enemmän asiakaslähtöisyyttä ja mediatalojen liiketoiminnan peruspiirteitä. He kritisoivat sitä, miten oppilaitoksissa usein korostetaan ajatusmallia vallan vahtikoirista, jotka keskittyvät niin tiukasti journalistiseen sisältöön ja raportointiin, että unohtavat, kenelle he sisältöä tekevät.
Vaikka journalistin tulee olla puolueeton tarkkailija ja luova tekijä, on hänelläkin oma asiakasryhmänsä, jota palvella.
Osa haastatelluista kertoi olevansa huolissaan siitä, että kotimainen journalismi kompastuu omaan ylimielisyyteensä, jos tekijät pitävät journalismia itseisarvoa ja unohtavat tilaajansa ja lukijansa, jotka mahdollistavat sanomalehtien olemassaolon.
Päätoimittajat huomauttivat haastatteluissa, että vaikka lukijoiden ääni kuullaan nykyisin aiempaa paremmin, ei päätäntävaltaa milloinkaan luovuteta toimituksen ulkopuolelle.
Opinnäytetyössä haastatellut päätoimittajat kertoivat, että alalle saapuvien journalistien ilmaisullinen lahjakkuus ja hyvä uutisnenä ovat ehdottomia perusedellytyksiä.
Tuoreilta toimittajilta odotetaan myös hyvää yleissivistystä ja kielitaitoa, idearikkautta ja kykyä nähdä asiat lukijan kannalta.
Toimittajilta odotetaan myös laajoja työelämän taitoja.
Ihailtavan objektiivisen journalistin odotetaan tulevan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Haastateltavat korostivat, että koska toimittajan työ on jatkuvaa vuorovaikutusta haastateltavien, asiantuntijoiden ja lukijoiden kanssa, ei liian sisäänpäin kääntyneelle toimittajalle yleensä löydy paikkaa alalta.
Päätoimittajat kaipaisivat kuitenkin tämän hyvän pohjan päälle vielä jotakin erilaista, jolla toimittajat erottuvat edukseen suuresta ammattilaisten joukosta ja tuovat arvokkaan lisän mediatalon toimittajakaartiin.
Päätoimittajista osa kertoi, että toivoisivat alalle astuvan vastavalmistuneita, korkeakoulutettuja ihmisiä myös muilta opintoaloilta kuin journalistiikkaa pääaineenaan opiskelleita. Näin toimituksiin saataisiin diversiteettiä ja monialaisia osaajia, joiden tietotaitoa hyödyntää uutistyössä.
Journalistien syvä erikoisosaaminen kuitenkin jakoi opinnäytetyön haastateltavien mielipiteet. Kun toiset pitivät ehdottoman tärkeänä sitä, että toimituksessa on osaajia, jotka voivat keskittyä omaan erikoisalaansa, toiset pitivät monipuolisuutta toimittajan tärkeimpänä ammatillisena piirteenä.
Monitaitoisuus turvaisi tulevaisuutta, kun toimittajalla on mahdollisuuksia työskennellä erilaisten asioiden parissa.
Päätoimittajat korostivat, että hyvän journalistin on oltava aina valmis oppimaan uutta.
Koulutuksesta, oli kyseessä sitten journalismin opinnot tai jokin aivan muu opintoala, on aina hyötyä. Siksi itsensä kehittämistä ei tulisi lopettaa milloinkaan.
Arvokas työntekijä ei todellisuudessa milloinkaan ole valmis, vaan oppiminen on elinikäistä.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat osan sanomalehtien esimiehistä olevan huolissaan nuorten, vastavalmistuneiden toimittajien yleissivistyksen tasosta.
He korostivat, että toimittajan tulee ymmärtää yhteiskunnan rakenteita ja sitä, miten valtaa käytetään. Päätoimittajat olivat huolissaan siitä, miten paljon tuoreet tekijät turvautuvat verkon hakupalveluihin ja miten vähän heillä itsellään on tietoa valmiina.
Haastateltavat kuitenkin korostivat, että sen sijaan nuorten tekninen valmiustaso on ennennäkemätöntä ja kaiken kaikkiaan ihailtavaa.
Journalismin digitalisoitumisen ja teknologian kehityksen myötä myös toimittajien osaamisen vaatimustaso on noussut.
Opinnäytetyössä päätoimittajat toivoivat, että tulevaisuuden tekijöiltä löytyisi monitaitoisuutta käyttää hyväksi verkon tarjoamia mahdollisuuksia aiempia sukupolvia enemmän ja paremmin.
Konekirjoitus- ja valokuvaustaidon lisäksi toimittajien odotetaan osaavan kuvata, äänittää ja editoida erilaisia monimediajournalismin tuotoksia.
Lisäksi toimittajan tulee osata tulkita erilaista dataa sekä ymmärtää sosiaalisen median toimintaympäristöä ja kanavia.
Esimiehet kuitenkin korostivat, etteivät odota toimittajien olevan mestarikuvaajia tai -graafikoita, mutta odottavat heidän pärjäävän tilanteissa, joissa sellaista osaamista tarvitaan.
Tulevaisuuteen katsoessa opinnäytetyön haastateltavat väläyttivät toiveita, että vastavalmistuneilla journalisteilla olisi entistä laajempaa osaamista esimerkiksi koodauksen ja verkkoanalytiikan tulkinnan parissa.
Vaikka vaatimukset päteville toimittajille ovat kovia, opinnäytetyössä tulee ilmi, että intohimo alaa kohtaan ja jatkuva itsensä kehittäminen tukevat nuorten journalistien työllistymistä.
Toimenkuvat tulevat muuttumaan tulevaisuudessa vielä useita kertoja, ja itsensä kehittäminen on elintärkeää voidakseen pysyä alalla.
Ihmiset tulevat aina olemaan kiinnostuneita heitä ympäröivästä maailmasta ja erityisesti paikallisesti merkittävistä asioista.
Siksi lukijoiden palveleminen laadukkaalla journalismilla on sanomalehtien tärkein tehtävä, eikä se tule muuttumaan, vaikka ala kehittyy jatkuvasti.
Tulevaisuus tulisi ottaa vastaan avoimin mielin, sillä kuten useat päätoimittajat opinnäytetyössäni totesivat, se tuo mukanaan lukuisia uusia mahdollisuuksia tarjota lehtien tilaajille entistä monipuolisempaa journalismia, mikä puolestaan saattaa jopa nostaa alan taloudellisen tilanteen sudenkuopastaan.
Tutkielma Theseus-julkaisupalvelussa.
Stipendiblogin kirjoittaja osallistui tekstillään MEDIA-ALAN TUTKIMUSSÄÄTIÖN STIPENDIKILPAILUUN.