Kai Lintisen Ylen kanssa yhteistyössä toteutetun YAMK-opinnäytetyön tulosten perusteella Z-sukupolvi on edelleen kiinnostunut journalismista, mutta tarjoiltuna tälle sukupolvelle ominaisin tavoin ja muodoin.
Media on elänyt suurta murrosta 1990-luvulta lähtien, jolloin ihmiset globaalisti yhdistävän internetin kulta-aika alkoi. Tässä yltäkylläisessä mediaympäristössä huomiostamme kilpailevat rinta rinnan niin paikalliset mediat kuin ylikansalliset digitaaliset palvelut, jotka rohmuavat käyttäjien mukana myös valtaosan verkon mainos- ja tilaustuloista. Tämä tilanne asettaa valtavan haasteen suomalaisille mediataloille.
Kai Lintinen tutki Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyössään ”Pelillistämällä Z-sukupolvi journalismin pariin? – esimerkkinä: Yle” palvelumuotoilun keinoin sitä, millaista arvoa journalismi tuottaa Z-sukupolvelle ja miten tätä arvoa voidaan kasvattaa. Z-sukupolvella tarkoitetaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä syntyneitä ihmisiä. He ovat kasvaneet digitaaliseen maailmaan, jossa verkon välittämät palvelut ovat reaaliaikaisesti päivittyviä ja aina läsnä. Tälle ikäluokalle päivän lehdellä tai tv:n uutislähetyksillä ei ole samaa itseisarvoa kuin vanhemmille sukupolville.
”Monesti tämän ikäluokan ajatellaan arvostavan vain viihdettä, koska he viettävät aikaansa visuaalisissa sosiaalisen median palveluissa. Mutta ainakin tämän opinnäytetyön tulosten perusteella Z-sukupolven edustajat arvostavat edelleen laadukasta journalismia ja myös luottamus kotimaiseen journalismiin on korkealla tasolla”, Lintinen taustoittaa.
”Perinteisellä journalistisella medialla on kuitenkin suuri haaste tavoittaa tämä ikäluokka. Nämä nuoret haluavat journalismin tulevan heidän luokseen. Medioiden on oltava siten läsnä Z-sukupolven eniten käyttämissä kanavissa ja alustoissa, ja sisällöt on tarjoiltava heille näiden kanavien ominaisia muotoja ja kerronnan tapoja mukaillen.”
Yhtenä tutkimuksen kohteena oli pelillistämisen keinojen hyödyntäminen journalistisen median kiinnostuksen kasvattamiseen ja käyttäjien sitouttamiseen. Pelillistämisellä tarkoitetaan varsinkin digitaalisille peleillä ominaisten keinojen käyttämistä ei-pelillisissä yhteyksissä. Tunnetuimpia pelillistämisen keinoja ovat pisteet, suoritusmerkit ja tulostaulukot. Opinnäytetyössä selvitettiin Z-sukupolven kiinnostusta pelillistämisestä ja testattiin muun muassa Ylen pelillistettyjä journalistisia sisältöjä.
”Muutenkin digitaalisia pelejä pelaavat pitivät pelillistämisen hyödyntämistä journalismissa mielekkäänä. Tilastojen mukaan mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä yleisempää digitaalinen pelaaminen on. Siten pelillistämisen hyödyntämistä niin journalismissa kuin muissa palveluissa ei sovi sivuuttaa tulevaisuudessa”, Lintinen avaa tuloksia.
Opinnäyte toteutettiin palvelumuotoilun menetelmin. Käytettyjä tutkimusmenetelmiä olivat aineistotutkimus, luotaintutkimus sekä yhteiskehittämisen työpaja, joilla tutkimusaihetta lähestyttiin monipuolisesti ja käyttäjäkohderyhmää osallistaen.
Työn merkittävimmät tulokset on koottu 16-sivuiseen pelikirjaan, joka antaa hyvän yleiskuvan Z-sukupolven tarpeista ja toiveista heitä kiinnostavalle journalistiselle medialle.
”Pelikirjassa kerrotaan selkeästi jäsenneltynä, mitä Z-sukupolven edustajat haluavat journalismilta ja mitä mediatalot voivat tehdä heidät tavoittaakseen. Omana osionaan arvioidaan Pelillistämisen keinojen hyödyntämistä journalismissa”, Lintinen taustoittaa työn tuloksia popularisoivaa pelikirjaa.
Opinnäytetyötä rahoittivat Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES ja Media-alan tutkimussäätiö opintoihin myönnettävillä apurahoilla.
Z-sukupolven pelikirja medialle
Koko opinnäytetyö Theseuksessa
Media-alan tutkimussäätiö rahoitti opinnäytetyötä vuonna 2021.