Media-alan tutkimussäätiö myönsi 6.6.2023 pitämässään kokouksessa Camilla Suortille 3 340 euroa matka-apurahaa konferenssimatkaan Yhdysvaltoihin Bostoniin, jossa hän pitää esitelmän väitöskirjansa osatutkimuksesta ”Viestintäteknologian käytön yhteenkietoutuneet jännitteet ja paradoksit media-alalla”.
Suortin tutkimukseen pohjautuva konferenssiesitelmä tuottaa tietoa viestintäteknologian käytön jännitteistä ja paradokseista sekä niiden yhteen kietoutumisesta media-alalla jännitteisyyden konstitutiivisen näkökulmaan nojaten. Aineisto kerättiin haastattelemalla 20 media-alan ammattilaista 2019–2020. Haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin sekä kontrapuntaalista analyysia soveltaen. Tuloksena tunnistettiin kaksi viestintäteknologian käyttöön kytkeytyvää jännitettä ja paradoksia, jotka mahdollistivat tai vahvistivat toisiaan yhteen kietoutuen ja joista muodostui jännitesolmu sisältäen huomion jakamisen jännitteen kasvokkaisen ja teknologiavälitteisen läsnäolon välillä sekä hyödyllisten ja haitallisten keskeytysten jännitteen, kuten myös vapaaehtoisen tavoittavuuden ja viestintäteknologian käytön helppouden paradoksit. Kasvokkaisen ja teknologiavälitteisen läsnäolon jännite tarkoitti huomion jakamista elämän eri osa-alueiden välillä, minkä seurauksena työhön liittyvät teknologiavälitteiset keskeytykset koettiin sekä hyödyllisinä että haitallisina, kuten läheistenkin yhteydenotot työajalla.
Jännitteet vahvistuivat vapaaehtoisen tavoitettavuuden paradoksin ansiosta, mikä tarkoitti sitä, että media-alan ammattilaiset olivat vapaaehtoisesti tavoitettavissa, vaikka sitä ei heiltä edellytettykään. Nämä taas mahdollistuivat viestintäteknologian käytön helppouden paradoksin ansiosta, mikä tarkoitti sitä, että viestintäteknologian käyttö ja teknologiavälitteinen työskentely koettiin niin helppona, että se ei edes tuntunut työltä. Tämä kuitenkin lisäsi työskentelyä työaikojen ulkopuolella, mikä koettiinkin haitallisena. Viestintäteknologian käytön yhteen kietoutuneiden jännitteiden tarkasteleminen vuorovaikutuksessa syntyvänä ja ylläpidettävänä avaa mahdollisuuksia ymmärtää ja selittää niiden syntyä ja seurauksia aiempaa monipuolisemmin ja tuottaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää työhyvinvoinnin ja sujuvan yhteistyön tukemiseksi digitalisoituvassa työelämässä.
