Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella featurejournalismia professionalismin teorioiden näkökulmasta.
Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella featurejournalismia professionalismin teorioiden näkökulmasta. Tutkielmassa featurejournalismilla tarkoitetaan pitkää, narratiivista journalismia, jota Suomessa julkaisevat esimerkiksi Kuukausiliite, Image, Long Play ja Suomen Kuvalehti. Aineisto koostuisi suomalaisten featuretoimittajien teemahaastatteluista. Teesi on, että featurejournalismia ei edelleenkään Suomessa käsitetä omana professionaan / asiantuntijuuden lajinaan, toisin kuin esimerkiksi talousjournalismi tai musiikkijournalismi. Työ featurejournalistina sen sijaan tuntuu liian usein olevan palkintovirka pitkään alalla olleille toimittajille. Tämä taas vaikuttaa siihen, miten alan standardit, käytänteet ja etiikka kehittyvät.
Featurejournalisteille ei edelleenkään ole omaa eettistä koodistoaan, vaikka alan käytänteet poikkeavat osin huomattavastikin uutisjournalismista.
Featurejournalistit oppivat etiikan editoreiltaan. Ala on Suomessa nuori ja eettiset standardit vaihtelevat huomattavasti editorista toiseen. Se, että yhtenäisiä ohjeita ei ole, vaikuttaa genren arvostukseen ja featurejournalismin kehittymisedellytyksiin Suomessa. Toisaalta se, että featurejournalismia ei käsitetä omaksi professiokseen vaikuttaa siihen, että nuoret eivät hakeudu alalle.
Työpaikkoja ja työmahdollisuuksia ei ole tarjolla ja lehtien featureosastoja kutistetaan. Tutkielmassa väitetään, että jos tilanne ei muutu, laadukasta featurejournalismin genreä ei Suomessa 20 vuoden päästä enää ole. Silti juuri pitkä, syvällinen journalismi on sitä, mitä jatkuvasti pinnallistuva ja osin ”vaihtoehtoisiin totuuksiin” nojaava tiedonvälitys kaipaa. Pro gradussa selvitetään alan toimintaedellytykset Suomessa, pohditaan nykykehityksen syitä ja vastataan kysymykseen siitä, miksi featuretoimittaja ei vieläkään ole oma professionsa Suomessa, ja voisiko se olla.