Kilpailutehtävä 2020

Digitaalisuuden tavoin tarinankerronta läpäisee yhteiskunnan ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta mediapalveluihin. Etsimme ja palkitsemme parhaat digitaalisen tarinankerronnan ratkaisut ja konseptit (mediassa ja oppimisessa).

Taustaa

Tarinankerronta on ollut osa ihmisten välistä vuorovaikutusta läpi ihmiskunnan historian. Digitaalisuus on muuttanut maailmaa pysyvästi ja vaikuttanut siten myös tarinallisuuteen. Yleensä digitaaliseen tarinankerrontaan liitetään sen toteuttaminen itse multimediallisesti videoita, kuvia ja ääntä yhdistäen [1]. Digitaalisella tarinankerronnalla tarkoitamme tässä yhteydessä luomisen lisäksi tarinallisuutta ja tarinankerrontaa digitaalisessa muodossa.

Digitaalinen tarinallisuus näkyy trendinä uusissa sisältömuodoissa, joita suunnataan erityisesti nuorille. Tarinallinen sisältö täytyy tarjota nuorille oikeassa kanavassa nuorille sopivassa muodossa. [2]. Tästä hyvänä esimerkkinä on säätiön rahoittama, A-lehtien luoma tekstaridraama konsepti, jonka kanavana toimi WhatsApp [2]. Digitaalisuus on nuorille luonnollinen tapa olla, luoda ja vuorovaikuttaa. Koska digitaalinen tarinankerronta tavoittaa juuri nuoret, kytkeytyy se vahvasti myös oppimiseen ja opettamiseen. Digitaalista tarinankerrontaa hyödynnetäänkin oppimisessa päiväkodeista yliopistoihin [1].

Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa digitaalista tarinankerrontaa on hyödynnetty osana matemaattisten ja tietoteknisten taitojen opettelua. Sen on nähty lisäävän lasten ymmärrystä sekä motivaatiota. Digitaalisen tarinankerronnan on havaittu tukevan taas kouluikäisten oppilaiden taidoista muun muassa tulevaisuuden taitojen kehittymistä sekä psykologisia kykyjä, kuten kielellistä kommunikointia ja ideointia [3]. Hyöty ja mielekkyys ovat siis läsnä digitaalisen tarinankerronnan soveltamisessa oppimiseen. Vuoden 2014 Think ink -innovaatiokilpailun voittanut Hello Ruby on mainio esimerkki tarinankerronnan konseptista, jossa yhdistyvät kirjat ja videot toimivat oppimateriaaleina varhaiskasvatuksessa (ohjelmointitaitojen opettelu) [4].

Ratkaisu voi liittyä digitaaliseen tarinankerrontaan sen laajassa merkityksessä, missä vain median alueella (esimerkiksi uutismedia, aikakauslehdet, kirja-ala, painoala, TV tai radio) ja se voi olla esimerkiksi uusi palvelu. Ratkaisu voi myös liittyä journalistiseen sisältöön, oppimateriaaleihin, sosiaaliseen mediaan tai näitä yhdistäviin ratkaisuihin/ konsepteihin. Tuomaristo arvioi ideat niiden uutuusarvon, potentiaalisen vaikuttavuuden ja toteutettavuuden perusteella.

[1] Robin, 2016.
[2] A-lehdet, 2018.
[3] Merjovaara, 2018.
[4] Media-alan tutkimussäätiö/ Linda Liukas, Think ink -kilpailu.

Kilpailun arviointikriteerit

Kilpailuun osallistuvia ideoita arvioidaan seuraavilla kriteereillä.

Erityisesti:

  • Idean innovatiivisuus ja uutuusarvo
  • Idean potentiaalinen vaikuttavuus media- tai painoalalle
  • Idean toteuttamiskelpoisuus

Toissijaisesti:

  • Idean toteuttajan uskottavuus
  • Idean esittelyn selkeys

Kilpailun vaiheet

Ideahaku

Ideahakuvaihe käynnistyy 30.1.2020. Esiarvioinnin pohjalta 15 ideaa valitaan ensimmäiseen pitsaukseen. Näistä 8 parasta valitaan jatkojalostusvaiheeseen.

Jatkojalostus

Kilpailun toisessa vaiheessa jatkoon valittujen ideoiden omistajat saavat ideansa jalostamiseen ja liiketoimintasuunnitelman tekemiseen tukea säätiöltä. Tähän on aikaisemmilla kierroksilla budjetoitu 80 000–100 000 euroa riippuen loppukilpailuun päässeiden määrästä ja ulkopuolelta ostettavista palveluista. Aikaisemmin loppukilpailijoille on tarjottu muun muassa ulkopuolista sparrausta liiketoimintasuunnitelman tekemiseen.

Kilpailulomakkeen viimeisessä kohdassa kysytään, missä asioissa idean esittäjä tarvitsee apua: viestintä, liiketoimintasuunnitelma, tuotekehitys. Tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun lopullisesti päätetään, millaista sparrausta kilpailijoille ideoiden jatkojalostusvaiheessa tarjotaan.

Säätiön tuen vastineeksi ideoiden kehittäjien tulee dokumentoida omaa kehitysprosessiaan blogissa.

Palkitseminen

Kolmannessa vaiheessa valitaan palkintojen voittajat. Kilpailun palkintoihin on käytettävissä yhteensä 140 000 euroa. Palkinto on tarkoitettu idean kaupallistamiseen. Palkintojen voittajien on toimitettava säätiölle suunnitelma palkinnon käytöstä, siihen liittyvä maksusuunnitelma ja raportointi edistymisestä ennen maksatuksia.

Aikataulu

  • kilpailun käynnistys 30.1.2020 Mediapäivä
  • ideoiden jättö apurahajärjestelmään 26.4.2020 mennessä
  • esiarvioinnin pohjalta valitaan enintään 16 ideaa ensimmäiseen pitchaukseen
  • parhaiden ideoiden valinta 1.6.2020
  • parhaiden ideoiden kehittämisjakso 2.6.–16.11.2020
  • voittajien ja muiden parhaiden valinta joulu-tammikuun vaihteessa
  • voittajien julkistus tammikuussa 2021.