Mobiili on mullistanut niin maailman kuin median. Etsimme ja palkitsemme nyt parhaat medialiiketoimintaa eteenpäin vievät mobiiliratkaisut.
Mobiilimarkkinointi ja mobiilimaksaminen on kasvanut Suomessa tasaisesti vuodesta 2014 ja kasvun on ennustettu jatkuvan vielä lähivuosina. Mobiilimarkkinoiden kotimarkkinan arvoksi on arvioitu 374 miljoonaa euroa vuonna 2019[1]. Mobiilikäytön kasvu näkyy myös kansainvälisissä verkkosivuvierailuissa, joissa vuonna 2016 mitattiin ensimmäistä kertaa suurempi kävijämäärä mobiililaitteilla kuin tietokoneilla.[2] Laitteiden käyttö sisältöjen kuluttamiseen vaihtelee voimakkaasti ajan ja paikan mukaan. Tietokoneet dominoivat vielä verkkosivujen selailua kello 10 ja klo 17 välillä, muina vuorokauden aikoina älypuhelimet ja tabletit ovat suositumpia[3].
Median toimialalla onnistumisia digitaalisessa, mobiilissa ja mobiilisisällöissä on tullut pääasiassa diginatiiveilta sisältötaloilta. Globaalisti median murrosta ovat johtaneet ja digitalisaation kärjessä ovat olleet teknologiayritykset uudenlaisilla sisältöjen tuotanto- ja jakelutavoilla. Yritykset kuten Google ja Facebook ovat kehittäneet palveluita jotka tekevät median kulutuksesta käyttäjäystävällisempää ja sitouttavat lukijoita, etenkin mobiilissa. Tekoälyn ja algoritmien hyödyntäminen toimituksellisessa työssä saattavat välillä hämärtää median ja teknologian roolia. Tutkimusten mukaan on kuitenkin ilmennyt, että jopa teknologia-yritykset tarvitsevat toimittajia ja toimituksellisia prosesseja luodakseen lukijoille relevantteja sisältöjä. Muun muassa teknologiayritys Snapchatillakin on peräti 75 henkilön toimitus.[1]
Jatkuvasti muuttuvan ja kasvavissa määrin mobiilin mediamarkkinan haasteina on muun muassa:
Ratkaisu voi liittyä mihin tahansa yllämainittuun ongelmakuvaukseen, median alueeseen (esimerkiksi uutismedia, aikakauslehdet, kirja-ala, paino-ala, TV tai radio) ja se voi olla esimerkiksi uusi palvelu tai tuotantoprosesseja helpottava ratkaisu. Kilpailu on avoin kaikille. Tuomaristo arvioi ideat niiden uutuusarvon, potentiaalisen vaikuttavuuden ja toteutettavuuden perusteella.
Kilpailuun osallistuvia ideoita arvioidaan seuraavilla kriteereillä.
Erityisesti:
Toissijaisesti:
Ideahakuvaihe käynnistyi 14.11.2017. Esiarvioinnin pohjalta 15 ideaa valittiin ensimmäiseen pitsaukseen. Näistä 8 parasta valittiin jatkojalostusvaiheeseen.
Kilpailun toisessa vaiheessa jatkoon valittujen ideoiden omistajat saavat ideansa jalostamiseen ja liiketoimintasuunnitelman tekemiseen tukea säätiöltä. Tähän on aikaisemmilla kierroksilla budjetoitu 80 000–100 000 euroa riippuen loppukilpailuun päässeiden määrästä ja ulkopuolelta ostettavista palveluista. Aikaisemmin loppukilpailijoille on tarjottu muun muassa ulkopuolista sparrausta liiketoimintasuunnitelman tekemiseen.
Kilpailulomakkeen viimeisessä kohdassa kysytään, missä asioissa idean esittäjä tarvitsee apua: viestintä, liiketoimintasuunnitelma, tuotekehitys. Tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun lopullisesti päätetään, millaista sparrausta kilpailijoille ideoiden jatkojalostusvaiheessa tarjotaan.
Säätiön tuen vastineeksi ideoiden kehittäjien tulee dokumentoida omaa kehitysprosessiaan blogissa.
Kolmannessa vaiheessa valitaan palkintojen voittajat. Kilpailun palkintoihin on käytettävissä yhteensä 140 000 euroa. Palkinto on tarkoitettu idean kaupallistamiseen. Palkintojen voittajien on toimitettava säätiölle suunnitelma palkinnon käytöstä, siihen liittyvä maksusuunnitelma ja raportointi edistymisestä ennen maksatuksia.
