Puheenjohtajalta

Media-alan tutkimussäätiön resursseja on helppo hyödyntää

Säätiöt toimivat tarkoituksensa ohjaamana

Säätiöillä on merkittävä rahoittajan ja tukijan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Erilaisia apurahasäätiöitä löytyy eri tarkoituksiin noin 800 kpl. Säätiöiden tavoite ei ole tuottaa voittoa, joten ne jakavat apurahoja ja avustuksia pääomastaan tai sen tuotosta. Päätöksenteon ketteryys ja itsenäisyys sekä isot pääomat ovat säätiöiden valtteja, kun ne pyrkivät vaikuttavaan ja tulokselliseen toimintaan. Yritysten ja oppilaitosten on hyvä tuntea säätiöiden toimintamallit ja etsiä säätiökentästä itselleen sopivat kumppanit. Alkuun on perehdyttävä säätiöiden toiminta-alueeseen eli tarkoitukseen, sillä säätiölaki edellyttää säätiöiden noudattavan sääntöjään ja toimivan aina niihin kirjatun tarkoituksensa mukaisesti.

Media-alan tutkimussäätiö on yksi suomalaisista apurahasäätiöstä ja sen tarkoitus on uudistetuissa säännöissä kirjattu näin:

”Säätiön tarkoituksena on edistää painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen viestinnän ja niihin läheisesti liittyvien toimintojen kilpailukykyä tukemalla liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä, koulutusta sekä osaamisen kehittämistä ja viestintään liittyvien tarpeiden ymmärtämistä.

Viestintä-käsitteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen viestinnän julkaisuja, tuotantoa, kustantamista, ohjelmatoimintaa sekä niihin läheisesti liittyviä palveluita ja toimintoja.”

Puhe-, yritys- tai organisaatioviestintä ei siis kuulu Media-alan tutkimussäätiön tukitoiminnan piiriin. Lyhyemmin voi sanoa, että säätiön tarkoitus on pitkäjänteisellä työllä edistää viestintäalan kilpailukykyä ja tukea kokonaan uuden tuloksellisen liiketoiminnan syntymistä alalle!

Tyypillisiä rahoituskohteita ja toimintamuotoja

Säätiö rahoittaa sekä yritys- että tutkimuslaitosvetoisia kehityshankkeita. Tyypillisiä säätiön tukikohteita ovat tutkimustyön tukeminen ja muu pitkäjänteinen yhteistyö yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Säätiö mahdollistaa rahoillaan vuosia kestäviä professuureja sekä jakaa henkilökohtaisia apurahoja tutkintojen lopputöihin ja jatko-opinnäytteisiin. Se tukee säännöllisesti opinto- ja esitelmämatkoja sekä palkitsee stipendeillä alamme oppilaitoksissa kunnostautuneita opiskelijoita. Tavallisia ovat myös toimialatason strategiakartoitukset ja muut tutkimukset sekä yrityskonsortioiden hankkeet uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien löytämiseksi. Pitkäaikaisten tukikohteiden lisäksi, säätiö rahoittaa paljon pieniä yritysvetoisia hankkeita. Yleensä säätiön tukemissa hankkeissa on aina mukana joku tutkimustaho.

Säätiö ei odota passiivisena apurahahakemuksia, vaan se markkinoi itseään ja toimii aloitteellisesti muun muassa tutkimuslaitosten suuntaan. Esimerkki tästä on vuosittain eri viestintäalan alueita tarkastelevan ns. tutkimusteeman lanseeraaminen ja rahoittaminen. Säätiö organisoi myös joka toinen vuosi Think Ink-innovaatiokilpailun sekä käynnistää tarpeen ja asian ajankohtaisuuden ohjaamana erikokoisia erityisprojekteja, joihin tutkimustahoja ja yrityksiä kutsutaan mukaan.

Media-alan tutkimussäätiö jakaa vuosittain runsaan miljoona euroa media-alan hyväksi. Summa on merkittävä, sillä se on keskimäärin vastannut 21 % kaikesta yksityisestä tukirahoituksesta media-alan kehityspanoksissa. Tyypillinen hankekohtainen media-alan myöntämä vuotuinen tukisumma vaihtelee 30 000 – 50 000 euron välillä! Tutkimustukea ja apurahoja voi hakea ilman määräaikoja.

Hankkeiden julkisuus on osa markkinointia

Julkisuus ja avoimuus kuuluvat kaikkia suomalaisia säätiöitä ohjaaviin periaatteisiin. Media-alan tukemien isompien hankkeiden tuloksista kerrotaan muun muassa järjestämällä avoimia seminaareja tai tilaisuuksia joko säätiön tai tuen saajien toimesta ja julkaisemalla tiiviitä väli- ja loppuraportteja. Parhaiten säätiön toiminnasta, ajankohtaisista tilaisuuksista ja tuetuista hankkeista saa tietoa seuraamalla sen verkkosivuja.

Säätiölain johdosta säätiön rahoittama tuki vaatii aina avoimen hankekohtaisen raportoinnin. Tätä ei rahoitustuen hakijan kannata säikähtää. Julkisuusvaade koskee ainoastaan hankkeessa tehtävää tutkimusosuutta, jonka tulosten on oltava yleisesti hyödynnettäviä. Säätiön rahoittama osuus on usein vain osa hankkeen kokonaisrahoituksesta eikä säätiötä kiinnosta, mitä tuetun osuuden rinnalla rahoituskohteessa tapahtuu. Säätiö ei vaadi oikeuksia hankkeissa mahdollisesti syntyneisiin ohjelmistoihin tai muuhun aineettomaan IPR-pääomaan. Omaa kehitystyötään voi siis tehdä hankkeiden ohessa vapaasti eikä sen yksityiskohtia tarvitse kenellekään paljastaa. Julkisuus ja raportointivelvoite pitää silti ottaa huomioon jo hanketta suunniteltaessa. Julkisuusvaateen voi helposti kääntää mahdollisuudeksi, sillä se toimii parhaassa tapauksessa hankkeen idean ja mukana olevien yrityksien tehokkaana markkinointina ja mainoksena.

Yritysverkostoilla ja -konsortioilla hyvät mahdollisuudet tukeen

Säätiö ei voi rahoittaa yksittäisen yrityksen tuotekehitystä, mutta tilanne on toinen, kun hankkeessa on mukana useampi toimija tai jo toimiva verkosto sekä jokin tutkimustaho. Säätiön tarjoama tuki soveltuukin mainiosti erilaisten verkostojen, startup-ekosysteemien sekä yrityskonsortioiden kehityshankkeiden rahoittamiseen. Säätiön rahoitusavun saaminen vaatii siis aktiivisuutta ja yhteistyötä alan toimijoiden ja tutkimuslaitosten kesken.

Yritysten on hyvä tiedostaa erilaisen tutkimus- ja oppilaitosten kanssa tehtävän tutkimustyön tuomat konkreettiset mahdollisuudet ja resurssit uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi tai vanhan kehittämiseksi. Laajan ammattikorkeakoulu- ja yliopistoverkoston ansiosta on yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön Suomessa erittäin hyvät edellytykset. Yhteistyö toimii ja tuloksistakin on konkreettista näyttöä jo pitkältä ajalta. Tutkimusresursseja hankkeiden tueksi siis löytyy, joten pinnallisiin ”workshopeihin” ei tarvitse tyytyä. Hankkeessa oleva tutkimusosuus varmistaa säätiön tuen!

Media-alan tutkimussäätiö toimii hyvin joustavasti ja tekee päätöksiä nopeasti. Rahoituksen anominen tai saaminen ei edellytä isoa byrokratiaa, sillä hakuprosessi lomakkeineen on sangen yksinkertainen. Säätiön www-sivuilta löytyvän lomakkeen täyttö kannattaa silti tehdä ajatuksella. Säätiön päätöksiä eivät ohjaa EU:n tai valtiovallan direktiivit tai ohjeistukset. Säätiö rahoittaa sellaisiakin hankkeita, joita esimerkiksi Tekes, nykyinen Business Finland, ei pelkästään muodollisista syistä voi rahoittaa! Kansainvälisyysvaadetta ei säätiöön lähetettävillä hankesuunnitelmilla tarvitse olla, eikä hakijan vakavaraisuutta kovin tarkkaan tutkita. Vaatimuksiakin hakijaa kohtaan toki on. Omaa rahaa hakijan on aina investointiinsa laitettava, minkä lisäksi hankeidean on oltava säätiönkin mielestä hyvä ja sen on sovittava säätiön tarkoituksen piiriin. Säätiö on neutraali tukija ilman rahallisia jatkovaateita verrattuna esimerkiksi erilaisiin pääomasijoittajiin ja bisnesenkeleihin.

Yhteistyö ja prosessien ajanmukaisuus palvelevat säätiöiden tarkoitusta

Säätiöiden tarjoama rahoituspotentiaali on huomattu Suomessa ja asia onkin viime aikoina saanut hyvin palstatilaa mediassa. Myös säätiöiden itsenä on aktivoiduttava monessa suhteessa. Oman viestintänsä ja toimintansa vaikuttavuuden tehostamiseksi, säätiöiden on panostettava enemmän toimintansa markkinointiin ja jalkauduttava tarvittaessa oman tarkoituksensa mukaisesti sidosryhmiensä keskuuteen. Säätiöiden on kyettävä tekemään yhteistyötä myös keskenään vaikuttavuutensa maksimoimiseksi ja tehokkuutensa optimoimiseksi. IT-järjestelmien ja hallintopalveluiden järjestäminen on syytä olla ajanmukaista. Esimerkiksi säätiölain nykyisin vaatiman lähipiirirekisterin ylläpito tarvitsee pikaisesti työkaluja avukseen. Eri palveluntuottajien tarjonta säätiökenttään kannattaa siis tarkistaa sekä tukiprosesseja tarvittaessa ulkoistaa ketterän ja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseksi. Prosessien ajanmukaisuus ja kumppaniverkoston palveluiden hyödyntäminen vapauttaa säätiöiden asiamiesten työtä perusasioihin eli toiminnan johtamiseen sekä rahoituspäätösten valmisteluun ja sidosryhmäsuhteiden hoitoon.

Säätiön tehtävänä on edistää media-alan kilpailukykyä ja uudistumista. Samoja päämääriä on Medialiitolla alan edunvalvojana. Liiton hallitus nimeää säätiön hallituksen jäsenet. Säätiön markkinointi- ja viestintä sekä hallinto on järjestetty yhteistyössä Medialiiton kanssa. Säätiön ja liittoyhteisön tärkeimmät sidosryhmät ovat pitkälti yhteisiä, joten tehokkaimmin säätiön tarvitsemat viestintäpalvelut tulee hoidettua liittoyhteisön oman jäsenpalvelun ja edunvalvontatyön ohessa Medialiiton organisaatiota ja kumppaniverkostoa hyödyntäen. Media-alan tutkimussäätiön omaa brändiä on tässä yhteistyössä muistettava vahvistaa ja vaalia.

Lopuksi

Säätiöiden toiminnan merkitys korostuu varsinkin tiukkojen taloudellisten laskusuhdanteiden aikana. Säätiöiden aika on siis juuri nyt. Kannustan hakemaan rohkeasti tukea hankkeille ja kysymään tarvittaessa neuvoja. Miettikää hankesuunnitelmia yhdessä yhteistyökumppanienne kanssa ja ottakaa joku oppilaitos työhön mukaan. Hyville hankkeille löytyy aina rahoitusta!

Matti Uuttu

Kirjoittaja on Media-alan tutkimussäätiön hallituksen entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen hallituksen jäsen

Tekstiä on päivitetty nimiuudistusten myötä 12.9.2018.