Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -tutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista välttelee uutisia vähintään toisinaan. Keskimääräistä yleisempää uutisten välttely on naisten, nuorten ja vähätuloisten keskuudessa. Vältellyimmäksi uutisaiheeksi puolestaan nousi Ukrainan sota. Aikakauslehti Iso Numeron päätoimittaja Veera Vehkasalo pohtii kirjoituksessaan, minkälaisia haasteita negatiivisten uutisten välttely aiheuttaa tiedonvälitykselle.
Vierailin aikanaan ruotsalaisen katulehti Faktumin kokouksessa, jossa lehden myyjät kommentoivat tuoretta numeroa. Pöydän ääressä oli asunnottomia ja päihdeongelmaisia. Eräs heistä huomautti, että lehti oli liian synkkä. Eivät ostajat tällaista halua, vaan iloisempia aiheita!
Maailmalla on satakunta Faktumin ja Ison Numeron kaltaista katulehteä, joiden tavoite on tarjota vähävaraisille mahdollisuus ansaita sekä nostaa keskusteluun yhteiskunnan marginaaleihin liittyviä aiheita. Myyjillä on herkät tuntosarvet sille, mikä myy. Asunnottomuus, eriarvoisuus, köyhyys, pakolaisuus ja päihdeongelmat eivät ole aiheita, joista nousee helposti positiivisia otsikoita.
Myös Ison Numeron toimituksessa ongelmakeskeisyyttä pohditaan usein. Kääntävätkö lukijat huomionsa muualle, jos kaikki on kielteistä? Tietävätkö he silloin yhä vähemmän aiheistamme? Tarkoittaako se vähemmän tuloja jo tiukoilla oleville myyjille? Voiko tärkeitä aiheita käsitellä vähemmän vain, koska ne ovat raskaita?
Käsissä olevan raportin mukaan yli kolmasosa sanoi välttelevänsä uutisia tai annostelevansa niiden lukemista. Noin viidesosa sanoi tekevänsä sitä joskus tai usein. Vaikka negatiivisten uutisten välttely on paikoin tervettäkin, se on myös haaste tiedonvälitykselle – jos ongelmista ei tiedetä, ei niitä ratkaista. Jos uutisia ei lueta ja mediasta makseta, ei monimuotoista mediaa pian ole.
Yhtälö on haastava: kuinka pitää esillä vaikeita aiheita uppoamatta ahdistuksen suohon ja ajamatta lukijoita pois? Olemme yrittäneet pitää ratkaisukeskeisyyden mielessä etenkin pitkissä jutuissa. Rakentavista asiajutuista tulee eniten spontaania hyvää palautetta.
Journalistisen median on helpoin tavoittaa hyvin koulutettua keski- ja yläluokkaa, vaikka monet yhteiskunnalliset uutiset tuntuvat köyhimpien elämässä. Raportti kertoo, että tieto esimerkiksi hintojen nousun juurisyistä tavoittaa huonoiten ne, joita tilanne eniten koskee. Tieto on heille myös vähiten ymmärrettävää. Se on ongelma.
Median on pidettävä esillä ratkaisemattomiakin aiheita ja yritettävä tavoittaa ihmisiä, joille ikävä tieto on tärkeintä. Helppoa se ei ole. Yleisön monimuotoistuessa ja eriytyessä, toimituksilla on täysi työ miettiä, miten asiat ilmaistaan ymmärrettävästi ja koskettavilla näkökulmilla. Yksi keino pohtia sisältöjen toimivuutta ja ymmärrettävyyttä on istua pöytään lehtien myyjien kanssa.
Kun katsoo omia tekstejään eri taustoista tulevien ihmisten silmin, se pakottaa myös miettimään, miten erilaisista ihmisistä ja kohtaloista puhutaan. Harva jaksaa lukea mediaa, jossa itse on vain ongelmaotsikko. Yhteiskunnan marginaaleissa elävät ihmiset eivät ole vain aihe vaan myös lukijoita.
Veera Vehkasalo
päätoimittaja
Iso Numero
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report 2023 Suomen maaraportissa.
Lue koko UUTISMEDIA VERKOSSA 2023 -RAPORTTI (PDF)