Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -tutkimus kertoo suurimman osan suomalaisista seuraavan verkkouutisia suoraan uutissivustoilta ja -sovelluksista, mutta sosiaalinen media ja hakukoneet ovat kuitenkin lisänneet suosiotaan viime vuosina. Tuoreimmassa kyselyssä jo kolmannes vastaajista kertoo löytävänsä uutiset sosiaalisen median kautta. Sosiaalisessa mediassa huomion kohteena ovat erityisesti perinteiset uutisvälineet ja niiden toimittajat, mutta myös poliitikot, poliittiset aktivistit, sisällöntuottajat sekä tavalliset ihmiset kiinnittävät yleisön huomion. Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi käsittelee kirjoituksessaan, miten sosiaalinen media vaikuttaa median henkilöitymiseen.
Uutinen ei enää itsessään riitä houkuttelemaan etenkään nuorta yleisöä luokseen, vaan se vaatii välittäjäkseen kiinnostavan tyypin.
Mediabrändien vetovoiman heikentyessä ihmiset näyttävät siirtyvän uutissivustoille entistä useammin sosiaalisen median alustojen kautta. Niiden käyttö perustuu suosituksiin, henkilökohtaisuuteen ja tietynlaiseen tuttuuteen.
Tämä ei silti tarkoita, että uutisilta odotettaisiin mielipiteitä tai esimerkiksi toimittajien omien näkökulmien esiintuomista. Yleisö haluaa yhä faktoja ja uutta tietoa – ainakin Suomessa.
On kuitenkin tärkeää kuulostella signaaleja, joita saadaan media-alan tutkimuksista ja kyselyistä. Esimerkiksi kesällä 2022 toteutettu Journalistin ohjeiden uusimisen tarvetta selvittänyt kysely paljasti monen vastaajan halun saada selville toimittajien omia vakaumuksia ja poliittista suuntautumista. Juttujen nähtiin olevan mahdollisesti seurausta toimittajan omista antipatioista ja sympatioista. Lisäksi tiedotusvälineiltä vaadittiin selontekoa sen omista, esimerkiksi taloudellisista, kytkennöistä. Mielenkiintoinen ristiriita onkin, että samalla kun yleisö suosii aiempaa personoidumpaa mediaa, journalismin riippumattomuudesta ollaan huolissaan.
Journalistit itse tuntevat, että heitä vedetään kahtaalle. Keväällä 2023 julkaistusta monikansallisesta Worlds of Journalism -tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaistoimittajista noin 60 prosenttia pitää työssään tärkeänä ajaa yhteiskunnallisia muutoksia. Yhtä moni halusi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Silti kaikesta tästä vaikuttamishalusta huolimatta lähes jokainen suomalaistoimittaja nimesi itselleen tärkeäksi myös riippumattoman tarkkailijan roolin.
Polarisaation voimistumisesta nähtiin selviä merkkejä myös kesällä 2022 toteutetussa Tiedebarometrissa. Samaan aikaan, kun koronapandemia vahvisti suomalaisten luottamusta mediaan, luottamus tieteeseen jakautui. Monet niistä, jotka aiemminkin luottivat tutkijoihin ja tieteen kykyyn ratkaista ongelmia, kokivat luottamuksensa vahvistuneen, mutta niiden epäluuloja, joiden luottamus tieteeseen oli jo ennestään heikkoa, koronakriisi vain vahvisti.
Olemmeko matkalla kohti yhteiskunnallista polarisaatiota, jossa tiedotusvälineiden luotettavuutta arvioidaan sillä perusteella, miten lähellä sen koetaan olevan omaa maailmankatsomusta?
Yhteiskunnan polarisaatio ja median henkilöityminen ovat kulkeneet käsi kädessä – varmasti myös ruokkineet toinen toistaan. Ruokinta-automaattina toimii sosiaalinen media. Näkyvät toimittajat kiinnittävät huomiota, mutta yhä useammin yleisön huomion kerääjinä toimivat julkkikset ja somevaikuttajat. TikTokin, Snapchatin ja Instagramin vaikutusvalta kasvaa nuorimman mediayleisön keskuudessa. Jotta uutiset kiinnostaisivat tätä porukkaa, pitää journalistien, poliitikkojen, asiantuntijoiden ja tutkijoiden ottaa haltuunsa ihan uudet kerronnan keinot.
Ulla Järvi
pääsihteeri
Suomen tiedetoimittajain liitto
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report 2023 Suomen maaraportissa.
Lue koko UUTISMEDIA VERKOSSA 2023 -RAPORTTI (PDF)
