Media-alan tutkimussäätiöstä (aiemmin: Viestintäalan tutkimussäätiö) tehtiin vaikuttavuusarviointi vuoden 2018 syksyllä. Vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena oli ymmärtää, miten säätiö onnistuu toiminnassaan ja millaista vaikuttavuutta säätiö on saavuttanut tieteellisestä, koulutuksellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kolmeosaisena: sähköisenä kyselynä, syventävinä haastatteluina sekä desk studyna. Kohderyhmiä olivat säätiön hallituksen jäsenet (itsearvio), säätiöltä rahoitusta saaneet, markkina sekä muut sidosryhmät.
Vuosina 2015-2017 rahoitettujen hankkeiden aihepiirit ovat liittyneet ajankohtaisiin aiheisiin, kuten big data, natiivimainonnan vaikuttavuus sekä mediatalojen mainontaratkaisujen suunnittelu‐ ja analytiikkapalvelut.
Rahoitettujen opinnäytetöiden aiheet liittyivät mm. virtuaalilasien immersioelämyksen kasvattamiseen sekä media-alalla toimivien kiinnostukseen tulevaisuuden ennakointia kohtaan. Säätiö palkitsi diplomi- ja pro gradu ‐töitä aiheina mm. monikanavainen julkaiseminen pienlehdissä, multimodaalinen, narratiivinen journalismi.
Säätiön tutkimusrahoituksen vaikuttavuus voidaan toimintakertomuksen, rahoituspäätösten ja rahoituspäätöksen saaneiden tahojen raporttien pohjalta jakaa kahtia.
Tutkimusaiheiden monipuolisuuden katsottiin kehittyneen selkeästi viimeisen kolmen vuoden aikana.
Hyviä ja hyödynnettäviä tuloksia sekä myös uutta liiketoimintaa ovat tuottaneet muun muassa Robottijounalismia -hanke, Sisältömarkkinointi 2016 -hankkeen tuloksena julkaistu opas toimialalle sekä Reuters Instituten Digital News Media Report, joka on tuonut arvokasta kansainvälistä vertailutietoa Suomen mediatoimijoille. Samoin Think Ink -innovaatiokilpailu on aikaansaanut uusia yrityksiä ja liiketoimintaa.
Kaikissa syvähaastatteluissa nousi esiin tarve säätiön aktiivisemmalle näkyvyydelle mediassa sekä yhteiskunnallisten medianostojen puute. Säätiö koettiin hyvänä tahona nostaa esiin aiheita sekä luoda alustoja keskusteluille. Erityisesti tutkimustulosten ja rahoitettujen hankkeiden tuominen julkiseen keskusteluun koettiin tärkeäksi.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta erityisen merkittäväksi teemoiksi tulkittiin medialukutaito ja mediakriittisyys, joiden nähtiin korostuvan entisestään tulevaisuudessa useissa ikäryhmissä.
Lue koko arviointi täältä.
