Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -kyselytutkimuksessa tarkasteltiin vastaajien suhtautumista verkkopalveluiden eri tapoihin valikoida käyttäjille tarjottavia uutisia. Sisällön näkymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi toimittajat ja erilaiset algoritmit. Reilu kolmannes suomalaisista pitää omaan käyttöön perustuvaa valikointia hyvänä tapana löytää uutisia, kun taas toimittajien tekemään valintaan luottaa noin neljännes vastaajista. Ystäviensä uutiskäytön perusteella valikoitua sisältöä pitää hyvänä vaihtoehtona vain 16 prosenttia vastaajista. Noin puolet suomalaisvastaajista puolestaan kertoi uutisten yksilöidyn valikoinnin huolestuttavan heitä. Yleisradion etiikkapäällikkö Timo Huovinen pohtii kirjoituksessaan, kuinka yleistä algoritmien käyttö uutissisällön kohdentamisessa on, vaikka eri palvelut eivät sitä aina avoimesti tuokaan esille.
Vuonna 2019 Julkisen sanan neuvosto julkaisi Journalistin ohjeita täydentävän lausuman uutisautomatiikan ja personoinnin merkitsemisestä: ”Jos tiedotusväline kohdentaa sisältöjä eri tavoin eri ihmisille, kohdentamisesta sekä siihen käytettävien tietojen hankkimisesta tulee kertoa yleisölle avoimesti. Neuvosto suosittelee, että jos näkymässä on merkittävissä määrin käyttäjätietojen mukaan kohdennettua sisältöä, kohdentamisesta kerrotaan siten, että tieto on löydettävissä vähällä vaivalla ja se esitetään ymmärrettävästi.”
Havaintojeni mukaan ohjetta on noudatettu toistaiseksi vain vähän. Ehkä kohdentamisesta ei ole ilmoitettavaa, tai ehkä asiasta kerrotaan evästeiden käytön yhteydessä. Olen digiuutisten käyttäjänä hieman honelo, mutta selailuni voikin rinnastaa tavalliseen palveluiden käyttäjään.
Vastatakseen algoritmien käyttökysymykseen pitäisi tietää suosittelun käytöstä. Somessa saatan aavistaa, että suosittelua käytetään, mutta avoimesti alustat eivät sitä kerro. Facebookissakin käyttäjän oma feedin valinta on mukana, mutta se on sopivasti piilotettu palkin alle. Vastuullisen median algoritmi järjestää aineistoa, joka on käynyt läpi Journalistin ohjeiden testin. Aineisto on erilaista kuin muun median: tiukemmin ohjattua ja juttujen takaa löytyy aina vastuuhenkilö.
Mutta ei algoritmin käyttöä pidä pelätäkään. Ymmärrän hyvin, että vastuullisen median algoritmin käytön pääperuste on kiinnostavuus, mutta muitakin perusteita pitäisi olla. Suosittelun kautta tulevat jutut voivat myös törmäyttää lukijaa lukemaan maailmankuvaansa haastavaa sisältöä, jotta koneellinen suosittelu ei luo kuplaa.
Suomessa on nousussa sellainen koneella tehty suosittelu, joka perustuu henkilön aikaisempaan käyttäytymiseen. Vastaavasti suosittelu, joka perustuu ystävien käyttäytymiseen, on laskussa. Toimittajien tekemä valinta on puolestaan pysynyt ennallaan. Suomen luvut ovat siis ristiriitaisia. Uutisista kiinnostuneille ja niihin luottaville on oikeastaan sama, valitaanko luettavat uutiset koneella vai tekevätkö uutisten valinnan toimittajat. Tärkeämpää olisi, että ihmiset lukisivat uutisia, kuin se, miten niitä valitaan ihmisten luettavaksi.
Algoritmit ovat vastuullisesti käytettynä hyvä asia. Mitä enemmän olen tekoälyn käyttämistä journalismissa miettinyt, sitä syvemmälle filosofisiin kysymyksiin olen joutunut. Jotkut asiat ylittävät ymmärrykseni. Niinpä palaan tekoälyn pohtimisessa aina tähän äärimmäisen kliseiseen lauseeseen: journalismissa tekoäly on hyvä apulainen mutta huono hallitsija. Hallinta on oltava ihmisellä ja toimituksella, algoritmeja käytettäessäkin.
Timo Huovinen
etiikkapäällikkö
Yleisradio
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report 2023 Suomen maaraportissa.
Lue koko UUTISMEDIA VERKOSSA 2023 -RAPORTTI (PDF)
