Uutiset ovat suomalaisille tärkeä osa arkea. Noin 90 prosenttia suomalaisista seuraa uutisia päivittäin. Yli viisi kertaa vuorokaudessa uutisten pariin hakeutuu reilu neljäsosa suomalaisista.
Tiedot käyvät ilmi tänään julkistetusta Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta, johon osallistui 26 maata ympäri maailman. Kun Suomen prosentteja vertaa muihin maihin, ovat ne korkeita. Yhtä lailla suomalaisten luottamus uutisiin ja mediaorganisaatioihin on tutkimuksen mukaan huippuluokkaa maailmassa. Median uutiskäyttö suuntautuu Suomessa muita maita enemmän kotimaisille tunnetuille mediabrändeille.
Reuters-instituutin tutkija Richard Fletcher sanoo, että medioiden riippumattomuus kaupallisuudesta ja poliittisesta vaikutuksesta on suomalaisen median vahvuus. Monissa muissa maissa luottamus uutisiin laskee. Taloudellisten paineiden keskellä tilanteen korjaaminen voi olla vaikeaa.
”Luottamuksen säilyttäminen on kriittisen tärkeä asia suomalaisille mediayhtiöille myös tulevaisuudessa”, sanoo Fletcher.
Tampereen yliopiston tutkija Esa Reunanen on samaa mieltä. Hän sanoo, että suomalaiset mediayhtiöt ovat pystyneet luotettavuuden lisäksi pitämään kohtalaisesti kiinni erilaisten näkökulmien esiin tuomisesta uutisoinnissaan.
”Suomalaisen uutismedian tulevaisuuden kannalta on olennaista, pystyykö se turvaamaan toimittajille tällaiset toimintaedellytykset.”
Suomalaisten uutisnälkään vaikuttaa myös uutisten keskeinen asema suomalaisten päivärytmissä ja välineiden sopivuus. Uutisia seurataan päivän eri tilanteissa mukana kulkevilla mobiililaitteilla. Uutisten lukeminen älypuhelimista on lisääntynyt selvästi, mikä on kansainvälinen trendi. Myös uutisten seuraaminen sosiaalisessa mediassa on entistä yleisempää, vaikka Suomessa muutos ei ole ollut niin suuri kuin muissa maissa. Suomalaisvastaajista vain viisi prosenttia pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenä, mikä on tutkimuksen pienin luku.
Fletcher sanoo, että suomalaisten mediayhtiöiden tulee huomioida uutisten käyttötottumusten muutokset tuotekehityksessään. Hän ei kuitenkaan kannusta yrityksiä sokeasti digitalisoimaan uutisiaan. Suomessa printin, radion ja television asema on edelleen vahva eli uutiset tavoittavat suomalaiset lähes tasaveroisesti sekä perinteisten kanavien että verkkomedian kautta. Fletcher sanoo, että median kehittämisessä on tärkeää huomioida erilaiset kohderyhmät ja myös se, että uutisten jakelukanavia käytetään rinnakkain.
”Ihmiset voivat arvostaa yhtä aikaa verkkouutisten nopeutta kuin perinteisiä kanavia”,
sanoo Fletcher.
Business Partner Johanna Maula Sanoma Media Finlandista pitää tutkimustuloksissa vähän yllättävänäkin sitä, että kansainväliset uutisbrändit eivät ole nousseet Suomessa kovinkaan suosituiksi. Myös uusilla kotimaisilla verkkobrändeillä on matkaa tunnettuihin brändeihin. Lisäksi suoraan uutismedian sivuilta hakevien osuus on pysynyt lähes ennallaan, kun hakukoneiden, uutisaggregaattien sekä uutishälytysten ja -kirjeiden käyttö näyttää olevan vähenemässä. Esimerkiksi Google Newsin viikkotavoittavuus oli kyselyssä vain seitsemän prosenttia.
”Suomalaiset uutisbrändit ovat omassa työssään onnistuneet, kun näin on käynyt”, sanoo Maula.
Digiuutisten maksullisuus on tutkimuksen mukaan yhä haaste Suomessa. Jatkuvien maksujen kasvu pysähtyi viime vuoden aikana. Digitilauksia tehneiden osuus jopa väheni, mutta lehtien yhdistelmätilauksia tehneiden osuus kasvoi. Suomalaisista vain 15 prosenttia oli maksanut verkkouutisista, kun Norjassa luku oli lähes kaksinkertainen eli 27 prosenttia. Media-alan haasteita lisää se, että suuri osa ihmisistä ärsyyntyy verkkomainoksista ja osa torjuu niiden näyttämisen.
”Tulokset osoittavat, että suomalainen uutismedia on pystynyt vastaamaan digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ja kehittämään toimintaansa. Tämä on kuitenkin pysyvä haaste – kehittämiseen pitää jatkuvasti panostaa”,
sanoo Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies Helene Juhola.