13 tammikuun, 2020

Reuters lyhyesti: Suomessa luotetuimmat uutiset

Reutersin Uutismedia verkossa 2019 -tutkimuksen mukaan Suomessa uutisiin luotetaan enemmän kuin muissa tutkimukseen osallistuvissa maista. Suomessakin luottamus on kuitenkin laskussa.

Seniori ja nuorempi henkilö lukevat uutisia älypuhelimella.

Vuodesta 2015 alkaen tulokset ovat kertoneet, että Suomessa uutisiin luotetaan enemmän kuin missään muussa tutkimuksen maassa, todetaan Uutismedia verkossa 2019 -raportissa. 59 prosenttia suomalaisista ilmoitti voivansa luottaa useimpiin uutisiin, 70 prosenttia taas voivansa luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin.

Suomessakin luottamus uutisiin on laskenut. Vuodesta 2015 suomalaisten luottamus useimpiin uutisiin on pudonnut 9 prosenttiyksikköä ja luottamus itse seurattuihin uutisiin 2 prosenttiyksikköä. Sosiaalisen median uutisiin sekä hakukoneiden uutisiin luotetaan vähemmän kuin edellä mainittuihin.

Suomalaisten korkeaan luottamukseen nähdään raportin mukaan useita eri selityksiä. Voidaan ajatella, että yleinen luottamuksen kulttuuri on täällä keskimääräistä vahvempi, koska uutisten lisäksi täällä luotetaan myös muihin instituutioihin. Myös toimittajakunnan suhteellisen vahva ammatillinen kulttuuri voi olla selittävä tekijä.

Luottamuksen heikentymiseen nähdään niin ikään eri syitä. Esimerkiksi viime vuosien keskustelu valeuutisista sekä ihmisten verkossa kohtaamat epäluotettavat julkaisut ja uutiset voivat olla selitys sille, miksi luottamus yleisesti on heikentynyt enemmän kuin luottamus itse seuraamiinsa uutisiin. ”Monissa toimituksissa pohditaan nyt entistä syvällisemmin, mitkä konkreettiset asiat todella vaikuttavat yleisöjen luottamukseen”, kommentoi aihetta raportissa Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Uutisiin luottavat ikääntyneet, koulutetut sekä hyvätuloiset

”Suomalaisten keskuudessa luottamus uutisiin vaihtelee selvästi iän, sukupuolen, koulutuksen ja poliittisen asennoitumisen suhteen”, raportissa todetaan. Uutisiin luottavat muita todennäköisemmin tyypillisesti ikääntyneet, koulutetut sekä hyvätuloiset. Naiset taas luottavat uutisiin miehiä todennäköisemmin. Luottamus sosiaalisen median ja hakukoneiden uutisiin taas eriytyy koulutuksen ja tulojen mukaan vastakkaisesti kuin perinteisiin uutisiin luottaminen – hyvätuloiset ja koulutetut luottavat sosiaalisen median ja hakukoneiden uutisiin vähiten.

Yhteiskunnallinen vastakkainasettelu on Suomessa nostanut esille vastamedioita. Vastamedioiden tavoittavuus on raportin mukaan vähäistä ja niiden käyttäjät seuraavat myös valtavirran mediaa. Vastamedia näyttäisikin olevan pikemminkin valtamedian täydentäjä kuin korvaaja. Vastamediaa seuraavat suomalaiset seuraavat erityisesti verkkomediaa keskimääräistä laajemmin. Ainoa poikkeus medioista tähän on Yleisradio, jota vastamedian käyttäjistä seuraa keskimääräistä harvempi.

Ihmiset ovat varautuneempia uutisia kohtaan, mikä saattaa johtua viime vuosina esiin nousseista valheellisista ja vääristävistä uutisista. Verkkouutisista kysyttäessä yli puolet suomalaisista kertoi olevansa huolissaan siitä, mikä internetissä on totta ja mikä valheellista. Luku on hieman pienentynyt edellisestä vuodesta.

Tutustu tarkemmin Uutismedia verkossa 2019 -raporttiin.

Kansainvälinen Uutismedia verkossa 2019 -tutkimus toteutettiin tänä vuonna 38 eri maassa. Raportti tarjoaa kansainvälistä vertailutietoa medioiden käytöstä. Suomen maaraportti tehtiin Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa. Maaraportti luo ainutlaatuisen katsauksen suomalaisten mediakäyttöön.

Reuters lyhyesti tarjoaa tiivistetyn katsauksen Reutersin Uutismedia verkossa 2019 -raportissa esiin nousseisiin teemoihin.