Reutersin Uutismedia verkossa 2020 -tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat tutkituista maista edelleen eniten uutisiin. Luottamus uutisiin on kuitenkin laskussa myös Suomessa.
Suomalaisista 56 prosenttia luottaa useimpiin uutisiin ja 69 prosenttia luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin. Suomalaisten melko suureen luottamukseen uutisia kohtaan nähdään erilaisia selityksiä: ”Koska uutisten lisäksi Suomessa luotetaan myös muihin instituutioihin, voi ajatella, että yleinen luottamuksen kulttuuri on täällä keskimääräistä vahvempi”, raportissa pohditaan. ”Suomalaisten luottamusta uutisiin voi selittää myös toimittajakunnan suhteellisen vahva ammatillinen kulttuuri, jota tukee Julkisen sanan neuvoston vakiintunut asema.”
Luottamus sekä useimpiin että useimpiin seuraamiinsa uutisiin on ollut viimeisen viiden vuoden aikana laskussa – erityisesti useimpiin uutisiin luottaminen on laskenut. Yhteiskunnan ja mediakentän poliittinen jakautuneisuus näkyy tyypillisesti siinä, että itse seurattuihin uutisiin luotetaan huomattavasti enemmän kuin uutisiin yleensä. Suomessakin tämä ero on kasvanut, mikä voi olla merkki muutoksesta kohti poliittisesti sitoutuneempaa ja arvoperustoiltaan eriytyneempää yhteiskuntaa ja mediakenttää.
Toinen selitys sille, että luottamus uutisiin yleensä on heikentynyt selvästi mutta luottamus itse seurattuihin uutisiin vain vähän, on viime vuosien keskustelu valeuutisista sekä se, että ihmiset ovat kohdanneet verkossa ilmiselvästi epäluotettavia julkaisuja ja uutisia. ”Dis- ja misinformaatiossa olennaista ei ole ilmiön uutuus, vaan sen saamat uudet muodot ja laadulliset muutokset. Kuka tahansa saattaa hyödyntää botteja, kyborgeja, varastettuja tilejä, myötämielisiä trolleja, mediamanipulaatioita, koordinoituja massakampanjoita tai monia muita keinoja oman viestinsä vahvistamiseksi, levittämiseksi ja hajauttamiseksi”, aihetta kommentoi raportissa Ylen toimittaja Olli Seuri.
Suomalaisista sosiaalisen median uutisiin kertoo luottavansa 16 prosenttia vastaajista ja hakukoneiden uutisiin 26 prosenttia vastaajista. Luottamus näihin on selvästi vähäisempää kuin ”useimpiin uutisiin” tai ”useimpiin seuraamiini uutisiin”. Tässä heijastuu todennäköisesti sosiaalisen median ja hakukoneiden uutistarjonnan satunnaisuus sekä vaikeus arvioida uutislähteiden taustoja ja tarkoitusperiä.
Suomalaisten keskuudessa luottamus uutisiin vaihtelee selvästi sukupuolen, iän, koulutuksen ja poliittisen asennoitumisen suhteen. Naiset luottavat uutisiin selvästi miehiä yleisemmin, kun nuorten keskuudessa uutisiin luottavia taas on keskimääristä vähemmän. Korkeasti koulutetut luottavat tyypillisesti niihin uutisiin, joita he itse seuraavat. Sukupuoli ja koulutustaso kytkeytyvät myös ”sosiaalisen median” ja ”hakukoneiden” uutisia kohtaan tunnettuun luottamukseen. Naiset ja matalasti koulutetut luottavat niihin keskimääräistä yleisemmin. Poliittisesti jyrkimmin asennoituvilla luottamus uutisiin on vähäisempää kuin niillä, jotka asemoivat itsensä lähemmäksi poliittista keskustaa.
Lue koko UUTISMEDIA VERKOSSA 2020 -RAPORTTI
Kansainvälinen Uutismedia verkossa 2020 -tutkimus toteutettiin tänä vuonna 40 eri maassa. Raportti tarjoaa kansainvälistä vertailutietoa medioiden käytöstä. Suomen maaraportti tehtiin Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa. Maaraportti luo ainutlaatuisen katsauksen suomalaisten mediakäyttöön.
Reuters lyhyesti tarjoaa tiivistetyn katsauksen Reutersin Uutismedia verkossa 2020 -raportissa esiin nousseisiin teemoihin.