Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksen mukaan Suomessa uutisiin luottavien osuus jatkoi kasvuaan edellisvuodesta. Suomalaisvastaajista 75 prosenttia kertoo luottavansa useimpiin seuraamiinsa uutisiin ja 69 prosenttia uskoo, että useimpiin uutisiin voi luottaa. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson pohtii kirjoituksessaan vapaan median yhteiskunnallista merkitystä ja resurssien tärkeyttä luotettavan tiedonvälityksen turvaamiseksi.
Reutersin tämän vuoden raportti vetää journalismin tekijän nöyräksi. Suomalaiset luottavat uutisiin enemmän kuin mikään muu tutkittu kansa. Kuulijamme, katsojamme ja lukijamme ovat sitä mieltä, että kotimaiset tiedotusvälineet ovat riippumattomia ja että toimittajat pitävät lukijan ja yhteiskunnan etua uutisoinnissa tärkeimpänä asiana. Täällä ei tarvitse pelätä, että journalisti ajaisi ensisijaisesti omaa taloudellista tai poliittista asiaansa.
Poikkeuksellista ja erityisen rohkaisevaa on, että vaikka useimmissa maissa mediaan luottavien osuus kääntyi koronauutisoinnin vähennyttyä laskuun, meillä luottamus jatkoi kasvuaan. Tulos ilahduttaa, sillä journalistit ovat tehneet kirjaimellisesti elintärkeää työtä. Pandemia osoitti, että luotettava tiedonvälitys on elämän ja kuoleman kysymys. Journalistit ovat jakaneet tietoa, tukeneet ihmisiä, kaivaneet totuutta ja kärttäneet lausuntoja. Verkon lukijaennätyksiä on rikottu uudelleen ja uudelleen. Yleisö on selvästi sitä mieltä, että toimituksissa on tehty oikeita asioita.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuorein muistutus vapaan ja luotettavan median välttämättömyydestä. Se on turvallisuuskysymys ja edellytys nykyisenlaiselle demokratialle. Ilman mediaa demokratia ei toimi. Jos asioita seuraava tiedotusväline puuttuu, kansalainen ei saa tietoa siitä, kuka hänen asioistaan päättää ja miten, eikä tietoa, jota hän tarvitsee tehdäkseen itseään koskevia päätöksiä. Siksi on huolestuttavaa, kuinka huonosti Suomen valtio pitää mediasta huolta.
Muissa Pohjoismaissa median merkitys demokratian takaajana tunnustetaan ja sitä tuetaan. Suomessa tuetaan kyllä muita demokratialle tärkeitä asioita, kuten puolueita, mutta toistaiseksi meiltä puuttuu tuki kaupalliselle medialle. Se on pohjoismaisittain omituista. Muut maat tukevat mediaa vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla ja verohelpotuksilla. Suomessa valtio sen sijaan kahlitsee vapaata mediaa Yle-lain muutoksella ja vaikeuttaa median asemaa entisestään esimerkiksi siten, että Posti nostaa lehtien jakelun hintaa hurjasti ja huonontaa samalla palvelua.
Luotettava media edellyttää riittäviä resursseja. Vaikka suomalaiset luottavat mediaan, he ovat huolissaan verkkouutisten laadusta ja siitä, onko uutisissa virheitä. Ja virheitä on. Toimituksista on noin 12 vuoden aikana vähentynyt arviolta 40 prosenttia työpaikoista. Maailmaa siis taltioi, tarkastelee ja selittää melkein puolet vähemmän journalisteja kuin menneinä vuosina. Jos jokin asia jää uutisten ulkopuolelle, kyse voi olla tästä. Suurempi määrä ihmisiä kattaisi useampia uutisaiheita. Luotettavuus ja kattavuus ovat resurssikysymyksiä. Jos haluamme pitää demokratian terveenä ja journalismin luotettavana, alan työntekijöistä on pidettävä huolta ja heitä on saatava lisää.
Maria Pettersson
päätoimittaja
Journalisti-lehti
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report Suomen maaraportissa.
Lue koko Uutismedia verkossa 2022 -raportti (pdf)
