Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksen perusteella verkkouutisista maksavien osuus on pysynyt Suomessa viime vuosien aikana lähes muuttumattomana. Tuoreimman kyselyn mukaan 19 prosenttia suomalaisista on maksanut verkkouutisista viimeisen vuoden aikana. HS Vision taloustoimittaja Elina Lappalainen kertoo raportissa verkkouutisten maksullisuuden merkityksestä ja vaikutuksesta journalismiin.
Sitä saat mitä mittaat, on kulunut sanonta, mutta sen merkitys on avautunut itselleni journalismin kohdalla vuoden aikana uudella tavalla. Jos mitataan jutun tuomia tilaajia, sanotaan niitä vaikka timanteiksi, se ohjaa erilaiseen journalismiin kuin kävijöiden mittaaminen.
Kärjistän. Niin sanotussa klikkijournalismissa sinä olet tuote, journalismin tavoite on maksimoida yleisön koko ja sitä tehdään tuottamalla verkkoon volyymia. Juttumäärän kasvattamiseksi sisällön laaturima painuu alas ja otsikoita viritetään. Olen työskennellyt takavuosina myös näin toimineessa organisaatiossa – kuten useimmat meistä ovat.
Kun media on maksumuurin takana, journalismin on ansaittava tilaaja tuottamalla lisäarvoa. Miksi tämä artikkeli saisi tilauskynnyksen ylittymään, mitä hyötyä siitä on minulle? Verkkouutisista maksaminen edellyttää laadukasta journalismia ja digitaaliseen kerrontaan ja verkon visuaalisuuteen investoimista. Tämä tuottaa positiivisen kierteen: tilaajamäärien kasvu mahdollistaa laatujournalismin tekemisen resurssien kasvattamisen.
Juuri tällaista positiivista kierrettä olemme saaneet todistaa esimerkiksi Helsingin Sanomien tilaajamäärien kasvaessa. Se on mahdollistanut HS Vision, Turun toimituksen ja uuden sosiaalisen median toimituksen perustamisen sekä panostukset datajournalismiin.
Myös lukija voittaa. Journalismia on tehtävä lukijan tarpeita palvellen. Se tekee nöyräksi, sillä tilauskynnyksen ylittävien juttujen tuottaminen on vaativaa. Se pakottaa median myös tuntemaan kohderyhmänsä ja mikä sille on arvokasta ja tärkeää. Eikä se ole aina sama asia kuin mikä toimittajan mielestä on uutinen tai kiinnostavaa. Se pakottaa miettimään näkökulmaa ja kerrontaa askeleen pidemmälle.
Suomessa tilastojen mukaan verkon uutissisällöistä maksavat tyypillisesti miehet, nuoret, hyvätuloiset, korkealle koulutetut. He ovat kiinnostuneita erityisesti politiikka- ja talouspitoisista uutisista. Ei siis ole yllätys, että taloussisältöjen tekeminen maksukykyiselle yleisölle, joka on kiinnostunut sijoittamisesta tai omasta urastaan, voi olla verkossa toimiva sisältöalue.
Samalla toimitukset ovat oppineet hyödyntämään lukijoista ja tilaajista saatavaa kohderyhmädataa. Mihin ryhmiin kuuluvat tilasivat juuri tätä juttua, mitkä jutut toimivat toisessa kohderyhmässä? Se auttaa ymmärtämään maksuhalukkuutta.
Elina Lappalainen
toimittaja
HS Visio
Kirjoitus on julkaistu Reuters-instituutin Digital News Report Suomen maaraportissa.
Lue koko Uutismedia verkossa 2022 -raportti (pdf)
